Taidetta tämäkin…

Jos liikennemerkeistä voi löytää varsinaisia taideteoksia, niin taiteellinen sielu osaa kyllä muokata väliaikaisen suojatien ajoratamerkinnöistäkin hieman erilaisia…

Merkinnät on bongattu elokuun lopussa Vasarakadun ja Miilukadun risteyksestä, johon rakennetaan parhaillaan liikenneympyrää.

Yksityinen pysäköinninvalvonta kaipaa sääntöjä

Jaahas, jaahas, yksityisen pysäköinninvalvonnan lasissa taas vähän aaltoilee. Perustuslakivaliokunnan mukaan hallituksen esitys yksityisen pysäköinninvalvonnan sallimisesta pitäisi hylätä. Tästäpä innokkaimmat ovat jo päässeet iloitsemaan, että yksityinen pysäköinninvalvonta loppuu kokonaan. Uutisotsikoissakin on jo sanottu tyyliin “perustuslakivaliokunta ei hyväksy yksityistä valvontaa”. Näinhän ei tietenkään ole, PeV ei vain hyväksynyt lakiehdotusta. Eli kieli takaisin suuhun, sillä ei ole tipahtamassa.

Perustuslakivaliokunnan lausunto on siltikin tärkeä, sillä siinä kiinnitetään huomiota julkisen vallankäytön ja yksityisen pysäköinninvalvonnan suhteeseen, josta ei ole ainakaan kovin paljoa yleisti keskusteltu. Ehkäpä siksi, että kuuluisa korkeimman oikeuden päätös yksityisen valvonnan sallimisesta ei edes näe yksityisessä valvonnassa mitään julkisen vallan käyttöä. Yksityinen valvonta on KKO:n mukaan sopimusoikeudellinen asia eli väärinpysäköinti yksityisellä alueella on sopimusrikko, josta voidaan antaa yksityisoikeudellinen sopimussakko.

Miksi sitten perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota julkiseen valtaan? Sekä hallituksen esityksen että PeV:n mukaan yksityiseen pysäköinninvalvontaan liittyy julkisen vallankäytön piirteitä ja toiminta rinnastuu käytännössä julkiseen valvontaan, joten asia pitää huomioida. Maallikosta tämä kuulostaa jännältä: miksi pihalla annettava sopimussakko rinnastuu julkisen vallan käyttöön, mutta pankin konttorissa annettu ei? Ovathan kummatkin seuraamuksia yksityisen ja yrityksen välisen sopimuksen rikkomisesta.

Ainakin julkisessa keskustelussa virhemaksu ja valvontamaksu nähdään toistensa kaltaisina. Tavallinen tallaaja ei siis välttämättä erota niiden oikeudellista eroa. Siksipä voikin olla perusteltua todeta, että yksityinen valvonta rinnastuu käytännössä julkiseen. Hauska kysymys on mielestäni sekin, että tehdäänkö tässä nyt lainsäädännöllä yksityisestä valvonnasta julkisen vallan käyttöön rinnastettavaa toimintaa.

Perustuslakivaliokunnan mukaan kyseessä on vieläpä merkittävä julkisen vallan käyttö, joka perustuslain 124 §:n mukaan kuuluu pelkästään viranomaisille. Jos olen oikein ymmärtänyt, nyt tulee se homman juju. Yksityiseen pysäköinninvalvontaan tarvitaan PeV:n mukaan kunnon säännöt, jotta toiminta ei pääse sekoittumaan julkiseen vallankäyttöön. Kuten lausunnossa sanotaan, yksityisen valvonnan tulee olla julkista valvontaa tukevaa ja avustavaa.

Sääntöjä yksityiselle valvonnalle?

On siis päästy olettamukseen, että yksityinen valvonta kaipaa sääntöjä, jottei se sekoitu julkiseen, vaan toimii sen alaisena. Mutta mitä sääntöjä ja mihin lakiin? Ja jos kyse on sopimuksesta, miksi sopimusoikeudelliset keinot eivät riitä?

On totta, että yksityinen pysäköinninvalvonta vaikuttaa villiltä länneltä. Tiukasti lakien ja hyvän tavan mukaan toimivien yrittäjien mainetta lokaavat ne firmat, jotka toimivat miten sattuu ja juoksevat helpon rahan perässä. 45 minuuttia kertoi esimerkiksi ulosotossa olevista laskuista (ja pysäköintivirhemaksuista!) ja autoilijasta, joka on saanut valvontamaksun omalta vuokrapaikaltaan. Kaikki tietänevät näitä tarinoita. Ongelma on myös se, että taloyhtiö ei voi oikeastaan tietää, mikä yrityksistä on “kunnollinen”. Pitäisikin siis vähän katsoa, kenellä on oikeasti riittävät eväät ryhtyä alan yrittäjäksi.

Olisi tärkeää, että valvontamaksusta valittamisesta tehtäisiin helpompaa. Nyt mennään käräjäoikeuteen, mikä ei ole nopeaa eikä halpaa. Moni on sanonut alistuneensa maksamaan, koska valittaminen olisi kohtuuttoman rakas prosessi, vaikka maksu onkin tullut “hämärissä olosuhteissa”. Pitäisikö valitusten käsittely ulkoistaa jollekin muulle taholle kuin maksun määränneelle yritykselle?

Kukapa valvontamaksuja saa kirjoittaa? Kunnallisella puolella pysäköinnintarkastajaksi ei pääse kovin helposti. Pitää luonnollisesti tietää työssään tarvitsemat lait ja säännöt, mutta täytyy olla myös persoonaltaan sopiva. Valintaprosessi tarkastajan virkaan voikin olla monivaiheinen. Yksityisellä puolella rekry on ollut vauhdikasta, eikä työntekijöiden tasosta ole suuria takeita. Sitten jos vielä taloyhtiöiden asukkaatkin voivat olla tulevaisuudessa valvontamaksun määrääjiä… Julkisen ja yksityisen puolen vaatimuksia työntekijälle ei tietenkään voi verrata suoraan toisiinsa, sillä tehtävät ovat kuitenkin erilaisia. On siltikin hyvä pohtia, millaisia henkilöitä yksityisille valitaan töihin.

Yksityinen pysäköinninvalvonta on periaatteessa hyvä asia. Julkisen puolen tarkastajilla ei ole aikaa “laputtaa” kaikkia väärinpysäköityjä autoja yksityisiltä tonteilta. Iso yleisötapahtuma esimerkiksi sitoo tarkastajat kaupungin kaduille. Toki taloyhtiö voi tehdä sopimuksen kunnallisen valvonnan kanssa ja yksityisalueilta virhemaksuja kirjoitetaankin, mutta useissa tapauksissa vain pyynnöstä. Yksityinen valvonta on aina  kiinteistölle tehokkaampaa ja valvonta pelaa myös öisin ja viikonloppuisin. Moni taloyhtiö onkin saanut merkittävää helpotusta pysäköintiongelmiin yksityisestä valvonnasta ja asumismukavuus on kohentunut.

Nyt vain eletään erikoista aikaa. Pelataan peliä, jossa ei ole kunnollisia sääntöjä. Toivottavasti perustuslakivaliokunnan lausunto saa aikaan sen, että tulevassa lainsäädännössä myös yksityisellä pysäköinninvalvonnalla on selkeät säännöt.

---

Aiheeseen liittyvää:

• Oikeusministeriön mietintöjä ja lausuntoja 16/2010: Pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistaminen.
• Hallituksen esitys eduskunnalle pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.
• Perustuslakivaliokunnan lausunto 57/2010: Hallituksen esitys pysäköinninvalvontaa koskevan lainsäädännön uudistamiseksi.

Miksi moottoritiellä kolisee?

Vaajakosken moottoritien kaiteet ovat kokeneet kovia viime aikoina. Ulosajoja on sattunut pahimmillaan useita kertoja viikossa. Eniten pelti on kolissut niin sanotussa Halssilan mutkassa aivan uimarannan vieressä. Yleensä liian suuren tilannenopeuden vuoksi auto on lähtenyt kuljettajan käsistä ja ajautunut päin kaidetta tai toista ajoneuvoa. Vuosina 2005-2010 onnettomuuksia on ollut moottoritiellä lähes sata.

Syytä onnettomuuksille on haettu lähinnä kolmesta tekijästä. Joidenkin arvioiden mukaan onnettomuuksia tapahtuu, koska moottoritien mutkat ovat liian jyrkkiä ja tien kallistukset vääränlaisia. Toisten mukaan tien kunnossapito on huonolla tolalla, eikä liukkautta ole torjuttu tarpeeksi hyvin. Kolmannet sanovat, että vika on vain kuljettajissa, jotka eivät noudata kahdeksankympin nopeusrajoitusta tai osaa ajaa talvikelin vaatimalla hitaammalla nopeudella.

Oma näkemykseni on, että kaikissa edellä mainituissa väitteissä on perää. Nostaisin suurimmaksi tekijäksi kuitenkin kuljettajien oman toiminnan. Ainakin Vaajakoskelle vievällä kaistalla nopeudet nousevat helposti yli sallitun, kun autoilijat kiihdyttävät moottoritielle Rantaväylältä ja Tourulasta. Olen sattunut paikalle kahdesti, kun onnettomuuden raivaustyöt ovat olleet moottoritiellä käynnissä. Viimeisimmällä kerralla 15.1. oli aika hirvittävää katsella, kun esimerkiksi Vaajakosken suuntaan menossa ollut  linja-auto ohitti henkilöautoja Halssilan mutkassa. Oli sanomattakin selvää, että nopeutta oli reilusti enemmän kuin 80 km/h. Edes vastakkaisella kaistalla olleet hälytysajoneuvot eivät hidastaneet ajonopeuksia. Kuitenkin liikkuvan poliisin mukaan paikalla ei ajeta ylinopeudella sen useammin kuin muuallakaan. On kuitenkin huomattava, että tällä paikalla onnettomuuden syntymiseen ei vaadita aina edes ylinopeutta.

Myös moottoritien linjaus on haasteellinen. Väylä on moottoritieksi mutkainen ja mutkat ovat vieläpä melko jyrkkiä. Tämän lisäksi Halssilan mutkassa tien kallistukset ovat moottoritielle sopimattomia.  Kallistuksiin liittyvä ongelma ratkennee ensi kesänä, kun moottoritien päällyste uusitaan. Moottoritie kuuluu hoitotasoltaan ykkösluokkaan, mutta onko liukkaudentorjuntaan panostettu riittävästi?

Eniten minua on ihmetyttänyt se, että onnettomuuksia tapahtuu edelleen, vaikka tieosuuden vaarallisuudesta on puhuttu todella paljon paikallisissa tiedotusvälineissä. Ovatko kaikki ulosajaneet ulkopaikkakuntalaisia, vai mistä johtuu, että autoilijat eivät osaa vieläkään varoa paikkaa riittävästi?

Mikä neuvoksi?

Tähän mennessä rajuin ehdotus onnettomuuksien vähentämiseksi on tullut Keski-Suomen ely-keskuksen kunnossapitovastaavalta, jonka mukaan moottoritie pitäisi muuttaa kaduksi ja nopeusrajoitus laskea kuuteenkymppiin. Myöhemmin lausuntoa pehmiteltiin sanomalla, ettei katuhanke ole ely-keskuksen virallinen kanta. Olisikin ennenkuulumatonta, jos pätkä suomalaista valtatieverkkoa muutettaisiin kaduksi! Muutos rankaisisi niitä tuhansia autoilijoita, jotka selviytyvät moottoritiestä kunnialla kelillä kuin kelillä. Samalla liikenne saattaisi siirtyä Vaajakoskentielle, josta autoilijoita on yritetty häätää opaskylteillä ja hidastetöyssyillä moottoritielle.

15.1.2011 henkilöauto ajautui kaiteeseen moottoritien Jyväskylään vievällä kaistalla.

Nopeusrajoituksen laskeminen on tienpitäjän kannalta helpoin vaihtoehto, mutta siihenkin liittyy monia ongelmia. Kuinka moni todella noudattaisi esimerkiksi kuudenkympin nopeusrajoitusta? Olisiko rajoitus voimassa myös kesällä? Miksi vaihtuvia nopeusrajoituksia ei ole harkittu moottoritielle? Huonolla kelillä rajoituksen voisi tiputtaa 70 kilometriin tunnissa, mikä viestittäisi autoilijoille nopeuden vähentämisen tarpeellisuudesta. Jopa liukkaudesta varoittava vaihtuva liikennemerkki voisi olla paikallaan.

Loppujen lopuksi kevyempi kaasujalka lienee tässäkin tapauksessa paras onnettomuuksien ehkäisijä.

Messusilta remontissa, pyörien pysäköintiongelma jatkuu

Matkakeskuksen ja Lutakon välistä kevyen liikenteen Messusiltaa remontoidaan. Sillan lämpökäsitellystä puusta rakennettu kansi on kulunut vuosien saatossa varsin epätasaiseksi. Nyt puupinta uusitaan kokonaan. Töiden pitäisi olla valmiina jouluun mennessä. Remontista huolimatta Messusilta on liikenteelle avoinna, sillä sillan kantta korjataan vain yhdeltä puolelta kerrallaan.

Messusilta on yksi niistä harvoista paikoista, joissa polkupyörien pysäköinti on kiellettyä. Asiasta on ilmoitettu sillalla lukuisin kyltein. Pysäköintikiellolle on olemassa hyvät perustelut. Hyviä pyöräparkkeja on aivan lähellä, eikä pyöriä haluta sillalle kulkua häiritsemään. Varsinkin junien saapuessa Messusillalla on suorastaan ruuhkaa. Lisäksi kiellolla pyritään turvaamaan näkövammaisten liikkuminen. Kaiteen viereen jätetty pyörä tekee liikkumisesta hankalaa ja vaarallista. Sinne tänne jätetyt pyörät myös rumentavat Messusillan ilmettä.

Näitä seikkoja pyöräilijät eivät tunnu ymmärtävän, vaan polkupyörien pysäköintikieltoa rikotaan jatkuvasti. Jopa nyt remontin aikana pyöriä on sillalla, vaikka kulkuväylä on kaventunut puoleen normaalista.

Suurin osa sillalle jätetyistä pyöristä kuuluu Matkakeskuksessa sijaitsevan Sats-kuntosalin asiakkaille. Asiakkaat haluavat jättää pyöränsä aivan oven viereen, eivätkä käytä Hannikaisenkadun varressa olevia hyviä pyörätelineitä. On erikoista, että kuntosalille menevät ihmiset eivät jaksa kävellä ramppia tai rappusia ylös. Jyväskylän kaupunki on huomauttanut asiasta Satsille, mutta ongelma ei ole tietenkään tällä poistunut. Kaupunki onkin aseeton, sillä väärinpysäköidyille pyörille ei voi tehdä mitään: niitä ei voi siirtää eikä pysäköintivirhemaksukaan voi polkupyörälle määrätä.

Ilmeisesti moni pyöränsä sillalle jättävä tulee Lutakon suunnasta. Auttaisiko asiaa, jos kaupunki laittaisi pyörätelineen myös Messuaukion laitaan? Luultavasti ei, sillä silloinhan Satsin asiakas joutuisi kävelemään vielä pitemmän matkan kuin Hannikaisenkadun pyörätelineiltä.

Kieltokylttien vaikutus on olematon. Kuva lokakuulta 2010.