Fillaripysäköinnin ABC

Nyt on näköjään aika kerrata polkupyörän pysäköintiin liittyviä perusjuttuja. Koska talvi on selvästikin tylsistyttänyt pyöräilijöiden aivonystyröitä, tehdään tästä ABC-oppaasta mahdollisimman lyhyt ja selkeä. Jopa niin naurettavan yksinkertainen, että opas pitää sisällään vain yhden säännön, joka sekin esitetään “ei näin” -kuvana:

Perjantaina ruokatauolla piti poiketa K-Market Kympissä ja tarkoitus oli jättää sotaratsu kaupan omaan telineeseen. Kympin valttihan on juuri se, että pyörän saa aivan oven viereen parkkiin. Kunnianarvoinen teline ei vain ollut ihan parhaassa mahdollisessa käyttökunnossa, kun kevään ensimmäisiä polkaisujaan ajaneet pyöräilijät olivat vallanneet paikat. Kolmella pyörällä oli onnistuttu blokkaamaan yli kymmenen pyöräpaikkaa!

Ei se aina mene kuin Strömsössä pyöräilynkään parissa. Pitääkö pyörätelineisiinkin alkaa pystyttää sijoitustapaa osoittavia liikennemerkkejä?

Prisma paransi pyöräparkkiaan

Jyväskylän Seppälän Prisma ansaitsee kiitoksen pyörällä ostoksille saapuvien asiakkaiden huomioimisesta. Prisma on parantanut pyörien pysäköintiä etenkin rakennuksen eteläpäädyn pyörätelineen osalta.

Vielä viime talvena pyöräparkki kärsi autoista, jotka oli pysäköity aivan pyörätelineen viereen. Joskus jopa niin, ettei yksikään telinepaikka ollut pyörien käytössä. Huonolla tuurilla oma pyörä saattoi jäädä mottiin, jos kauppareissun aikana autoja ja muita pyöriä oli saapunut sopiviin kohtiin. Kesällä ongelmaa ei ole, sillä asfalttiin maalattu ristikko kertoo selkeästi pysäköintikiellosta telineen vieressä.

Aikaisemmin autot pysäköivät aivan liian lähelle pyörätelinettä. Telineen käyttö oli hankalaa ja autot olivat vaarassa naarmuuntua.

Perävaunullinen pyörä ei mahtunut parkkiin “oikein päin”.

Kevättalvella ehdotin Prismalle pyöräparkin parantamista siten, että autot “häädettäisiin” hieman kauemmaksi. Yllätyksekseni muutos olikin tehty jo seuraavaan kauppareissuun mennessä. Paikalle laitettiin betoniporsaat ja pyörät saivat pitää niille kuuluvan tilan myös talvella. Mielestäni Prisman nopea reagointi oli hieno kädenojennus pyöräilijöille.

Pyöräteline marraskuussa 2010. Nyt on tilaa.

Tilanne on hyvä myös Alasinkadun puoleisella sisäänkäynnillä, jossa pyörätelineet ovat aivan oven vieressä ja vieläpä valaistussa katoksessa. Mikäpä on kaupassa käydä, kun fillarin saa paraatipaikalle. Nyt kun vielä kaikki pyöräilijät viitsisivät käyttää telineitä, eivätkä jättäisi ajokkiaan ovensuuta tukkimaan. Se on epäkohteliasta toimintaa sekä kauppaa että muita asiakkaita kohtaan.

Erikoisia neuvoja hinausautonkuljettajalta

Miten on syytä toimia, jos on liikkeellä autolla, joka saattaa jättää tielle milloin tahansa? Keskisuomalaisen autoliitteen mukaan ei ainakaan kannata mennä pysäköintitaloon, sillä matkalleen väsähtäneen auton pelastaminen sieltä on vaikeaa. Hinausauto ei parkkitaloon mahdu, joten on parasta jättää “pommi” kadulle parkkiin. Kuulostaa järkevältä.

Jutussa haastatellun hinausautonkuljettajan suosituksia en kuitenkaan lähtisi noudattamaan. Kuljettaja neuvoo näin:

“Autoilijat, älkää ajako autoa, johon on tullut vika ja hinaustarve mahdollinen, pysäköintitaloon. Jättäkää mieluummin sakkopaikalle, pysäköintivirhemaksustakin voi selvitä, kun selittää tilanteen.”

On sanomattakin selvää, että hajoamassa olevalla autolla ei pitäisi edes lähteä muualle kuin korjaamolle. Toiseksi en ymmärrä, miksi tällaisen auton saisi pysäköidä väärin. Jos auto kerran liikkuu vielä parkkipaikkaa haettaessa, niin miksipä sitä ei voisi pysäköidä ihan lailliselle paikalle?

Sakkopaikalle jättämisen oikeuttaminen vaivattomamman hinauksen perusteella epäilyttää.  On vain oletus, että sakkopaikalta olisi aina helpompaa hinata. Haastateltava kun jätti viisasti kertomatta, millainen sakkopaikka on hyvä hinausta ajatellen. Ehkäpä suojatien edusta tai risteysalue? Vai pitäisikö sittenkin jättää auto ihan vaan jalkakäytävää ja pyörätietä tukkimaan? Kävelykadultakin auton hinaaminen olisi varmasti helppoa.

Kirsikkana kakun päällä kaikki liikenteessä olevat autot ovat periaatteessa “rikkoutumisvaarassa”. Mikä tahansa tahallinen pysäköintivirhe voitaisiin perustella sanomalla, että tästä olisi helppo hinata auto pois. Lopulta autoja olisi vähän siellä täällä parkissa, hyvissä hinauspaikoissa! Luonnollisestikaan maksulliset paikat eivät olisi hyviä…

Varauksella kannattaa suhtautua myös tuohon “pysäköintivirhemaksusta selviämiseen”. En todellakaan laskisi sen varaan, että virhemaksu kumottaisiin esimerkiksi perustelulla “kävin ostoksilla ja jätin auton jalkakäytävälle, sillä auto ei saata käynnistyä”.

Tietenkin on kokonaan eri asia, jos auto todella rikkoutuu yllättäen ja sen joutuu pakon edessä pysäköimään niin sanotusti sakkopaikalle. Sellaisista tapauksista tuskin virhemaksuja edes kirjoitetaan.

Jospa nyt hinurikuskin neuvoista huolimatta käytettäisiin sitä maalaisjärkeä ja jätettäisiin auto ihan lailliselle paikalle. Niin tekemällä välttyy varmasti virhemaksulta ja toisten tienkäyttäjien turvallisuuden vaarantamiselta.

Hattu-P:stä tuli virallinen liikennemerkki

Vuoden 2009 liikennemerkkitulokas on katetun pysäköinnin opastusmerkki.

Valtioneuvoston joulukuinen päätös tieliikenneasetuksen muutoksesta eurooppalaisti suomalaista liikennemerkkikulttuuria piirun verran. Nyt meilläkin katetuille pysäköintialueille kuten parkkihalleille on varattu oma liikennemerkkinsä. Merkki on variaatio pysäköintipaikan liikennemerkistä: P:n kokoa on hieman pienennetty ja kirjaimen päälle on asetettu hmm… katos! Kuinka oivaltavaa! Tulkintavaikeuksia tuskin siis tulee. Viralliselta nimeltään uusi merkki on siis katettu pysäköinti ja merkin numero on 677a. Merkki on jo saanut kuvaavan lempinimen, hattu-P, jota minäkin käytän tässä selvyyden vuoksi. ”Katettu pysäköinti” kun voi tarkoittaa sekä liikennemerkkiä että pysäköintialuetta, ”hattu-P” vain merkkiä.

Hattu-P on ollut jo käytössä muualla Euroopassa, mm. Saksassa. Jyväskylä on ”koekäyttänyt” merkkiä vuodesta 2006. Myös tarkkasilmäiset navigaattoreiden käyttäjät ovat havainneet, että osa naveista on jo jonkin aikaa erotellut katetut ja tavalliset parkkipaikat toisistaan juuri hattu-P:n avulla. ”Hattu” on jo käytössä eräässä toisessakin suomalaisessa liikennemerkissä. Kuka muistaa missä?

Navigaattorin kartalta näkee helposti, mitkä parkkipaikoista ovat katettuja.

Onko hattu-P -merkistä sitten jotain hyötyä? Mitä väliä on parkkipaikkaa etsivälle autoilijalle sillä, onko parkkialue katettu vai ei? Nopeasti ajateltuna parkkipaikan laatua tarkentavalla merkillä tuntuu olevan aika vähän arvoa. Merkin suurin arvo onkin vieraalla paikkakunnalla seikkaileville autoilijoille. Mietinnän jälkeen mieleeni tulivat ainakin seuraavat edut.

• Jatkossa autoilija näkee heti, millaiselle pysäköintipaikalle hän on matkalla. Esimerkiksi saapuessaan vieraalle paikkakunnalle kuljettaja näkee opastuksesta, millainen parkkipaikka on kyseessä.
• Hattu-P vihjaa usein parkkihallista tai pysäköintitalosta. Jos autoilija haluaa vältellä näitä, se onnistuu entistä helpommin. Vesi- tai lumisateessa pysäköintihalli saattaa olla taas mieluisampi vaihtoehto.
• Parkkihalleista löytyy usein parkkipaikka helpommin kuin kadunvarsilta. Tämän seikan tiedostava autoilija löytää helpommin parkkihallin. Parkkipaikkoja etsivien autojen määrä kaduilla saattaa vähentyä.
• Katetut parkkipaikat ovat yleensä maksullisia. Hattu-P selventää siten myös parkkipaikkojen mahdollisia hintaeroja.

Uuden liikennemerkkimme käyttöönotto vaikuttaa siis ihan perustellulta ratkaisulta. Parkkipaikat voivat olla erilaisia, ja eroista on hyvä tiedottaa myös autoilijoille.