Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilvestä

Kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpi. Tuo silloin tällöin nähty kilpi, jossa kaksi pyöräilijää näyttää ajavan pian nokkakolarin. Tulkinta tämäkin, mutta on kilvellä ihan tarkoituskin. Sitä käytetään kertomaan väistämisvelvollisesta suunnasta tulevalle, että risteyksessä on runsaasti (vaikeasti havaittavaa) pyöräliikennettä. Liikenneministeriö on antanut lisäkilven käytölle seuraavat ohjeet:

Lisäkilpi 863. Kaksisuuntainen pyörätie

Lisäkilpeä voidaan käyttää merkin 231 tai 232 yhteydessä. Lisäkilpeä on syytä käyttää erityisesti tilanteissa, joissa on lyhyet näkemät tai joissa on muuten vaikea havaita risteävää pyöräliikennettä.

- Liikenneministeriön päätös liikenteen ohjauslaitteista (24 §)

Kuulostaa yksinkertaiselta, mutta lisäkilpi on monelle suunnittelijalle luultua suurempi haaste. Aina sitä ei käytetä, vaikka ehdot täyttyisivät, ja toisinaan sitä käytetään kuin itsenäistä liikennemerkkiä. Joskus lisäkilpi on asetettu jonkun muun kuin väistämisvelvollisuutta osoittavan merkin yhteyteen. Poikkeavat käytännöt aiheuttavat päänvaivaa.

Yksi esimerkki epäselvyyksistä on kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilven yhdistäminen suojatie-liikennemerkkiin. Suojatie-merkki ei ole väistämisvelvollisuutta osoittava liikennemerkki, joten liikenneministeriön päätöstä noudattamalla tällaista yhdistelmää ei voisi luoda. Tarkkasilmäinen huomaa asian tutkimalla värejä: keltainen lisäkilpi ei koskaan kuulu sinipohjaisen liikennemerkin alle. Siitä huolimatta yhdistelmää käytetään useammassa kaupungissa. Jyväskylässä tällaisia paikkoja on ainakin Synergia-areenan lähellä Hippoksenraitilla sekä liikennepuiston kulmalla Eeronkadulla.

Eeronkatu.

Hippoksenraitti.

Miten suojatie ja kaksisuuntainen pyörätie -merkkiyhdistelmää pitäisi tulkita? Vastaus on, että täsmälleen samoin kuin pelkkää suojatie-merkkiä. Lisäkilpi ei näissä tilanteissa tuo siis mitään muutosta liikennesääntöihin, mutta läheskään kaikki eivät tätä tiedosta. Hippoksenraitilla olen pyöräilijänä joutunut usein tilanteeseen, jossa autoilija luulee lisäkilven vuoksi olevansa väistämisvelvollinen, vaikka pyöräilijä on se, joka on tulossa ajoradalle. Siinä sitten arvotaan, kumpi menee ensin. Eeronkadun tapauksessa pyöräilijä tulee kolmion takaa, joten ristiriita on melkoinen.

Jyväskylän kaupunki kommentoi

Kysyin kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilven käytännöistä Jyväskylän kaupungilta palautepalvelun kautta. Saamassani vastauksessa todetaan, että lisäkilvellä halutaan varoittaa autoilijoita pyöräliikenteestä. Lisäksi kerrotaan, ettei lisäkilpi velvoita ketään väistämään ja “taluttavaa polkupyöräilijää [sic!] on väistettävä suojatiellä kuten jalankulkijaa”. Vastauksessa jätetään ottamatta kantaa merkkiyhdistelmän laillisuuteen tai siitä mahdollisesti aiheutuviin väärinkäsityksiin.

On erikoista, että kaupunki toimii tietoisesti kansallisen ohjeistuksen vastaisesti. Alkuperäinen tarkoitus on tietysti hyväntahtoinen – varoittaa autoilijoita pyöräliikenteestä – mutta tällainen toteutus toimii tarkoitusta vastaan.

Sääntö, jonka mukaan ajoradalle tuleva pyöräilijä on väistämisvelvollinen, tunnetaan Suomessa valitettavan huonosti edelleen. Siksi ei olisi syytä sekoittaa pakkaa lisää liikennemerkeillä, joiden tulkinnasta voi syntyä epäselvyyttä. Väärinkäsitykseen voi syyllistyä niin pyöräilijä kuin autoilijakin. Voidaanko luottaa siihen, että jokainen tienkäyttäjä on lukenut yllä olevan päätöstekstin ja tietää varmasti, että lisäkilpi yksinään ei muuta väistämissääntöjä? Itse en laskisi tämän varaan.

Kaupungin käytäntö aiheuttaa vielä yhden kysymyksen: miksi kaksisuuntaisen pyörätien lisäkilpeä ei sitten ole jokaisella runsasliikenteisellä pyörätien jatkeella? Pahamaineisia paikkoja kaupungissa riittäisi. On kai selvää, että samaa linjaa noudatetaan kaikkialla kaupungin alueella?

Taidetta tämäkin…

Jos liikennemerkeistä voi löytää varsinaisia taideteoksia, niin taiteellinen sielu osaa kyllä muokata väliaikaisen suojatien ajoratamerkinnöistäkin hieman erilaisia…

Merkinnät on bongattu elokuun lopussa Vasarakadun ja Miilukadun risteyksestä, johon rakennetaan parhaillaan liikenneympyrää.

Liikenneturvallisuustestissä paljon parannettavaa

Tiistaina julkaistu VTT:n pyöräilijän liikenneturvallisuustesti on aiheuttanut ihmetystä pyöräilijöiden keskuudessa. Moni on ollut havaitsevinaan, että testin taustalla piilee asenne pyöräilyn toissijaisuudesta liikennekulttuurissamme. Täytyy todeta, että itsellenikin testi toi mieleen päiväkodista lähtien kuullut saarnat, kuinka autoilijoihin ei voi luottaa ja aina pitää ehdottomasti väistää autoja olivatpa liikennessäännöt mitkä tahansa.

Pyöräilijä, luovu oikeuksistasi!

Kieltämättä alaotsikon käsky tuli mieleen testiä tehdessä. Pyöräilijä tuntuu olevan se osapuoli, jonka olisi syytä luopua oikeuksistaan. Muitakin ongelmia  testissä näytti olevan. Katsotaanpa seuraavaksi kysymys kysymykseltä, millaisia ajatuksia pyöräilijän testi herätti pyöräilyä aktiivisesti harrastavan päässä. Aloitetaan!

Sapiskaa pyöräilijöille

Viime aikoina uusia juttuja on tullut kirjoiteltua hieman harvakseltaan. Kirjoitustyötä ja tietokoneen edessä istumista on ollut opiskelurintamalla sen verran runsaasti, että blogi on väkisinkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Kukapa olisi arvannut, että tekstin tuottamisellekin on olemassa rajansa? No, nyt löysin ainakin omani, kun parissa kuukaudessa on tullut kirjoitettua kutakuinkin 50 sivua (enemmän tai vähemmän) tieteellistä tekstiä.

Nyt kuitenkin voisi ryhdistäytyä blogin puolella ja kirjoittaa pari sanaa aihepiiristä pyöräilijät ja suojatie. Vaikka olenkin taannoin kritisoinut Keskisuomalaista aika ala-arvoisesta liikennejournalismista, on nyt annettava vaihteeksi tunnustusta. Lehti on kirjoittanut kaksi onnistunutta juttua kaupungin suojateistä, joiden liikennesäännöistä pyöräilijät eivät tunnu tietävän mitään. Ensimmäisenä kohteena oli joitain viikkoja sitten Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun risteys, jossa monet pyöräilijät eivät kärkikolmioista huolimatta tiedä olevansa väistämisvelvollisia suojatien yli ajaessaan. Toinen samantapainen vaaranpaikka, Rusokinkadun ja Matarankadun suojatie, oli aiheena perjantain Autot ja liikenne -liitteessä. Jälkimmäisellä suojatiellä tapahtui syksyllä pyörän ja auton onnettomuuskin.