VT23 – Surun tie

Suomen huonoimmat valtatiet -äänestyksessä kärkisijoille noussut Valtatie 23 välillä Varkaus-Joensuu nousi jälleen uutisiin noin viikko sitten – ja on jälleen unohtuva, kun media ei enää kiinnitä tiehen huomiota. Tällä kertaa viisivuotias poika menehtyi yhdistelmän ja kahden henkilöauton välisessä onnettomuudessa. Räntäsateessa kuljettajan hallinnasta lähtenyt rekka osui vastaantulevan perheen autoon, minkä seurauksena henkilöauto suistui päin rekan takana tullutta toista autoa. Neljä ihmistä loukkaantui vakavasti.

Suurelle yleisölle viime vuosien muistettavin onnettomuus tapahtui joulukuussa 2006, kun kaksi ihmistä kuoli henkilöauton suistuttua tieltä järveen. Paikalliset taasen muistavat koko joukon pienempiä onnettomuuksia vuosien saatossa. Suurin osa niistä on ollut kohtaamisonnettomuuksia sekä talvella tieltä suistumisia. Vuodesta 2006 tieosuus on vaatinut kuusi uhria, mikä on poikkeuksellista valtatieksi luokitellulle tielle. Nämä onnettomuudet eivät myöskään mene varomattomuuden tai huonon sään piikkiin. Tieosuus on ollut suurin yksittäinen tekijä onnettomuuksissa.

Joulukuun 2006 tapahtumien jälkeen tielle laadittiin turvallisuussuunnitelma, mutta jokainen osaa arvata syyn siihen, miksi muutostyöt eivät ole käynnistyneet. VT23:n vakavien onnettomuuksien syitä ei tarvitse paljon miettiä. Tie on kapea, mutkainen, mäkinen, päällysteeltään huonokuntoinen ja talvella tiepiirin urakoitsijat eivät ehdi pitää sitä riittävän hyvässä kunnossa. Lisäksi kallioleikkaukset ja vesialueet ovat aivan tiessä kiinni. Kevyelle liikenteelle vaaraa aiheuttavat kapeat pientareet. Tällaisella tuhon reseptillä rakennettua tietä ei pitäisi kutsua valtatieksi enää 200o-luvulla. Kun luette juttua eteenpäin, muistakaa, että VT23 on pääväylä Joensuusta Etelä-Suomeen, joten tiellä kulkee hyvin paljon raskasta liikennettä.

VT23:n tarvesuunnitelma on juuri päivitetty. Tiehallinnon ns. korijärjestelmän mukaan tieosuus kuuluu edelleen toiseen koriin. Tämä tarkoittaa, että muutostöitä ei aloiteta lähitulevaisuudessa. Mielenkiintoisena seikkana mainittakoon, että ykköskoriin kuuluu mm. Kuopion Kallansillat, eikä niidenkään kunnostuksesta ole tehty mitään päätöksiä. Tielle tehdyn esiselvityksen (joka on eri asia kuin toteuttamissuunnitelma) mukaan VT23:n tuleva remontti on kolmiosainen; ensimmäinen osa kestää kahdeksan vuotta. Sinä aikana parannettaisiin etenkin liittymiä ja valaistusta. Toisessa osassa (sijoittuu vuosille 2016-2025) rakennettaisiin ohituskaistoja ja parannettaisiin linjauksia. Viimeinen osa alkaisi siis vasta 2020-luvun puolivälissä, ja silloin tehtäisiin perustavaa laatua olevia muutoksia: poistettaisiin mutkia ja mäkiä sekä parannettaisiin tien geometriaa. Tämänkin jälkeen tie olisi edelleen liian kapea ollakseen valtatie!

Valtatie 23:lla on saanut eteensä myös toisen haasteen. Vuonna 2010 avattava Pieksämäen Ideapark kasvattaa väistämättä tien liikennemääriä. Ideaparkiin on suunniteltu tietojen mukaan noin 4 000 parkkipaikkaa. Ei ole vaikeaa veikata, että keskimäärin puolet näistä autoista tulee ostoksille itäisen Suomen suurten kaupunkien suunnasta, Kuopiosta, Joensuusta, Savonlinnasta ja tietenkin Varkaudesta. Nämä kaikki autot käyttävät VT23:a. Miten tie kestää kasvavan liikennemäärän?

Toivoa saattaa, että venäläiset turistit alkavat käyttää kaavailtua rautatieyhteyttä Ideaparkiin. Kauppakeskuksellehan on suunniteltu omaa rautatieasemaa, josta olisi suora yhteys Pietariin. En haluaisi sanoa näin, mutta tuskin kukaan haluaa lisää venäläisiä autoilijoita teillemme.

Kolmantena kohtana on hyvä mainita Varkauden asema kakskolmosen linjauksessa. Nykyäänhän tie halkaisee kaupungin keskustan. Kuten todettua, tiellä kulkee paljon rekkoja, jotka ajavat nyt keskustan läpi. Silloin tällöin väläyteltyä ohitustietä olisi todella syytä harkita vakavasti. Se parantaisi liikenneturvallisuutta merkittävästi niin valtatietä käyttävien kuin myös varkautelaisten osalta. Sillä olisi suuri vaikutus myös kaupungin viihtyisyyteen.
Olisi kuitenkin hyvä, ettei Varkauden ohitustiestä tule samanlaista risteysviidakkoa kuin Pieksämäellä. Tie ohittaa Pieksämäen keskustan kirjaimellisesti monen mutkan kautta. Matkan varrella on neljä risteystä, joista, ajosuunnasta riippuen, kahdessa tai kolmessa valtatietä ajava on väistämisvelvollinen. Tämä on johtanut siihen, että moni ajaa Pieksämäen keskustan läpi, koska matka-aika ei juuri siitä pitene. Läpiajoliikenne näkyy kaupungin kapealla pääkadulla.

Valtatie 23 olisi syytä päivittää 1970-luvulta nykypäivään. Talouden elvyttäminen vaatii isoja valtiollisia investointeja, joista yksi voisi helpottaa itäsuomalaisten liikkuvuutta. On järkyttävää ajatella, että kakskolmonen olisi turvallinen vasta 20 vuoden päästä. Seuraavaksi itäsuomalaisilla vaikuttajilla on edessään raskas työ. Muutos ei ole kuitenkaan mahdoton. Sen osoitti Viitostien perusparannus, jonka puolesta jouduttiin kampanjoimaan äärimmäisen pitkään ja hartaasti.

, , , , , , , , , , , , , , , , ,

%d bloggers like this: