Turbokiertoliittymä pelastaa?

Liikenneympyrät ovat yleensä hyviä ratkaisuja liikenteen sujuvoittamiseksi. Niiden valtti on tasapuolisuus kaikkia tulosuuntia kohtaan. Tämä edellyttää kuitenkin tasapainoinoista ”syöttöä”; kaikista suunnista olisi tultava suurin piirtein yhtä monta ajoneuvoa. Eli jos yksi suunta on dominoiva, silloin muista suunnista tulevilla on vaikeuksia päästä ympyrään sisään. Kun autoja tulee todella paljon samasta suunnasta, myös kyseinen suunta tukkeutuu, koska kiertoliittymän ”vetokyky” ei tosiasiassa ole koskaan kovin hyvä.  Tämä on huomattu käytännössä Vaajakosken kiertoliittymässä.

Muutostyöt Suomen huonoimmaksi kiertoliittymäksi tituleeratussa Vaajakosken ympyrässä aloitettiin syksyllä. Nyt remontti on valmistunut ja uuden turbokiertoliittymän pitäisi helpottaa ruuhkia ainakin seuraavat viisi vuotta. Monelle uusi termi ”turbokiertoliittymä” tarkoittaa siis sitä, että kaksikaistaisessa ympyrässä sopiva ajokaista valitaan jo ennen liittymää. Vaikka uutisoinnista saattoikin ymmärtää toisin, kiertoliittymän kaikki ajokaistat eivät ole vielä käytössä. Ainakin Lahden suunnasta tuleva henkilöautokaista on edelleen suljettu. Saa nähdä, ehtiikö ympyrä valmistua ennen jouluruuhkia.

vaajakoski1

Kuvassa ajo-ohje Lahdesta tulevalle liikenteelle. Uutuutena on lisätty punaisella merkitty henkilöautokaista, jota pitkin pääsee vain moottoritielle. (Kuva: Tiehallinto)

Vanhan liikenneympyrän aikaan suurimpien kärsijöiden asemassa olivat linja-autot. Niiden reitit kulkevat usein Vaajakosken keskustan kautta, jolloin ne joutuivat odottamaan ruuhka-aikoina pitkäänkin liikenneympyrään pääsyä. Isolle autolle sopivaa rakoa tulee harvoin. Omien kokemuksieni mukaan Vaajakoskelta ympyrään saapuva linja-auto saattoi joutua odottamaan kolmesta neljäänkin minuuttia. Usein vasta toisesta suunnasta tullut linja-auto tai rekka saattoi ymmärtää tilanteen ja päästää bussin liitttymään. Julkisen liikenteen tarpeita ei siis oltu otettu huomioon vanhassa ympyrässä.

Toinen ryhmä, jolla oli suuria vaikeuksia vanhan ympyrän aikaan oli hälytysajoneuvot. Kun ympyrä oli tukossa, se todellakin oli riippumatta sireenin kovaäänisyydestä tai sinisten vilkkujen tehosta. Paloautot ainakin joutuivat välillä oikomaan kevyen liikenteen väylien kautta, mikä ei ole kovin suotavaa.

Yksi peruskysymys kuitenkin jää: onko kaksikaistainen kiertoliittymä koskaan hyvä ja turvallinen vaihtoehto? Se vaatii autoilijalta parempaa havainnointia ja muuttuvan tilanteen hyvää hahmotuskykyä. Kylkikosketukset ovatkin aika yleisiä kaksikaistaisissa ympyröissä. Kaista-ajoa helpottamaan pitäisi tietenkin maalata kunnolliset ajoratamerkinnät, mutta niiden tekeminen saattaa hyvinkin venyä kevääseen. Toivotaan, että Vaajakosken ympyrän parannukset helpottavat ruuhkia, mutta kestävä ratkaisu paikalle tuskin on kiertoliittymä. Tämän tiedostaa Tiehallintokin, jonka mukaan näillä eväillä pitäisi pärjätä viidestä kahdeksaan vuotta. Olisikohan sitten vuorossa jonkinlainen eritasoliittymä, jollainen paikalle olisi pitänyt rakentaa alunperinkin?

Lisää luettavaa ja kaikkien suuntien ajo-ohjeet ovat luettavissa Tiehallinnon tiedotteessa (pdf).

Mainokset

, , , , , , , , ,

  1. #1 by Antti-Juhani Kaijanaho on 22.12.2008 - 21:15

    Hyvä juttu, mutta korjaisin yksityiskohdan: ruuhkaisen kiertoliittymän (tai virallisemmin liikenneympyrän) toimivuuden kannalta olennaista on se, että autoja *poistuu* kaikkiin suuntiin (koska yhden auton poistuessa toinen yleensä mahtuu tulemaan ympyrään) – sillä, mistä suunnasta autot tulevat, ei ole merkitystä (koska ympyrään tulija aina väistää ympyrässä olevia).

  2. #2 by Kosti on 22.12.2008 - 22:49

    Joo, toki se on noinkin. Vaajakosken tapauksessa ongelma on siinä, että moottoritieltä ympyrään tulee vähemmän liikennettä kuin muista suunnista. Siten Lahdesta päin tulevat pääsevät pitkiäkin aikoja tasaisena virtana ympyrään, mikä hidastaa Leppäveden ja Vaajakosken keskustan suunnista tulevien pääsyä ”sisään”. Harvoin käy siten, että useampi peräkkäinen auto menee Vaajakoskelle tai Leppävedelle, jolloin syntyisi tarpeeksi iso rako, jotta esim. Vaajakoskelta tuleva bussi pääsisi ympyrään. Tähän perustui väitteeni siitä, että (myös) ympyrään tulevien autojen määrällä ja tulosuunnalla on vaikutusta ruuhkaisuuteen.

    Harvoin tulee ajatelleeksi, että liikenneympyrä vaatii toimiakseen tietyn tasapainon niin liittymään tulevien kuin siitä poistuvienkin autojen osalta. Päätöksessä siitä, rakennetaanko paikalle liikenneympyrä vai jokin muu liittymäratkaisu, joudutaan laskemaan liikennemääriä ja tarkkailemaan autojen ajosuuntia. Liikenneympäristöjen suunnittelu taitaa sittenkin olla insinöörityötä ihan syystä… 🙂

%d bloggers like this: