Kuurankukkia tuulilasissa

Hyvää uuttavuotta! Toivottavasti raketit ovat lennelleet taivaalle eivätkä silmiin. On se vaan niin kummallinen tämä ihmisen ajatuskulku: meidän ei tarvitse sotia maamme puolesta ja vaarantaa terveyttämme rintamalla, jossa esimerkiksi sirpalekranaatit voisivat aiheuttaa näkökyvyn menetyksen. Sen sijaan ostamme vapaaehtoisesti kaupoista räjähteitä ja annamme niitä lapsillemme. ”Huolehtivaisimmat” pistävät vielä ”pienen aikuisen” reppuun pari pulloa olutta tai siideriä matkaevääksi – ettei trokarilta tarvitsisi kalliilla ostaa – ja lähettävät penskat pitämään hauskaa kavereiden kanssa. Jos joku sattui katselemaan torstain kymppiuutisia, niin sitten hän tietää, millaisiin tuloksiin tällä toiminnalla päästään (uutisissa näytettiin, kuinka nuoret ampuivat raketteja käsistään ja heittelivät toistensa päälle papatteja tms.). Raketit ovat ok, mutta auta armias, jos Tukes saa teddykarhun silmän irtoamaan vetopenkissä! Kyllä lapset ovat silloin vaarassa ja lehdissä isot otsikot! Yhteiskunnastamme tulee joka vuosi turvallisempi, mutta ilotulitevammojen määrä ei laske. Kaupan päälle pari rakennustakin paloi. Hyvä me!

Ilotulitus

Sitten paatoksesta vähän mukavampiin asioihin. Pyhät päättyivät ja ajelin perjantaiaamuna Varkaudesta takaisin Jyväskylään. Yön aikana pakkanen oli taiteillut auton lasit täyteen kuurankukkia, joita ei olisi millään tehnyt mieli skraapata pois. Konepeltiin ja katolle sentään jäi pari ”tatuointia”. Oli todella ilo ajella aamuhämärässä, kipakassa 15 asteen pakkasessa. Aamu alkoi valjeta, tummansininen taivas vaaleni vähitellen. Tienreunan pensaissa ja puiden oksilla jääkiteet kimaltelivat kuin pienenpienet heijastimet auton valojen osuessa niihin. Järvetkin olivat vihdoin jäätyneet ja saaneet lumipeiton. Pieksämäen jälkeen Valtatie 23:n ongelmat himmensivät elämystä. Tuo tieverkoston sekasikiö ansaitsisi saada alennuksen kantatieksi. Lisää kakskolmosantipatiaa sitä kaipaaville on tässä vanhassa jutussa. Kuudenkympin rajoitusalueilla olin muiden mielestä liian hidas (=ohituksia). Väli Pieksämäeltä Ysitielle näytti taas kakskolmosen luonteen. Kaistojen välissä oli noin metrin levyinen, korkeareunainen jääpolanne, kuten myös tien reunoilla. Tietä käyttäneet autot olivat kaivertaneet kapeat ajourat, joissa parhaani mukaan minäkin pysyttelin. Eipä tekisi mieli esimerkiksi väistää hirveä siten, että joutuisi ajamaan polanteen päälle. Tietenkin jokaisen pitää sovittaa nopeutensa tienpinnan mukaan, eikä tilanne itsessään ollut mitenkään poikkeuksellinen. Mainitsin asian vain sen vuoksi, että kyseessä on valtatie, jonka kunnon pitäisi vastata tiettyjä kriteerejä. Jari-Pekan huoltamon nurkalta Ysitielle käännyttäessä eron huomasi heti. Ysitiellä ei polanteita ollut ja lumi pöllysi iloisesti, mitä on merkki onnistuneesta suolauksesta. Vaihtuvat nopeusrajoitukset antoivat luvan ajaa satasta; keskellä talvea 10 asteen pakkasessa! Se oli jännä tunne. Aivan kuin olisi saanut luvan tehdä jotain kiellettyä talvirajoitusten selän takana.

Lopulta sain vielä testattua Vaajakosken liikenneympyränkin, enkä ollut kovin vakuuttunut. Ajoin ympyrään tultaessa vasemmalle kaistalle, kuten moottoritielle meneviä henkilöautoja kehoitetaan tekemään. Toinen (ja ainoa samaan suuntaan menevä) auto ajoi edelläni ympyrään oikeanpuoleista kaistaa. Näin sain hiljaisesta liikenteestä huolimatta vähän tuntumaa ympyrän toimivuuteen tilanteessa, jossa kaksi autoa on rinnakkain ympyrässä. Huomioin, että ympyrään tultaessa vasemmanpuoleisen kaistan ”sisäänkäynti” on hyvin jyrkkä, eli ensin pitää kääntää voimakkaasti oikealle ja sitten alkaa ohjata ympyrän ympäri. Tämä saattaa yllättää, jos ympyrään ajaa vanhasta tottumuksesta reilumpaa nopeutta. Kaistoja ei oltu tietenkään talvesta johtuen maalattu, joten eiköhän tässä saada lukea uutinen jos toinenkin ympyrässä tapahtuneista kylkikosketuksista.

Lopuksi mainittakoon vielä kaksi mielenkiintoista blogia. Jyväskyläläinen Antti-Juhani Kaijanaho ajaa parhaillaan ajokorttia ja kirjoittaa kokemuksistaan. Nimimerkki Päivystäjä puolestaan työskentelee hätäkeskuksessa ja joutuu kohtaamaan työssään jos vaikka millaisia hiihtäjiä. Lue etenkin Päivystäjän kirjoitus ”Langan päässä kuolemasta”. Koskettavan artikkelin kaksi viimeistä kappaletta kannattaa sisäistää hyvin, sillä varsinkin tien päällä ensiaputaitoja joutuu suurella todennäköisyydellä joskus tarvitsemaan.

Advertisements

, , , , , , , , , , , , ,

  1. #1 by Jenni on 3.1.2009 - 22:57

    Ajeltiin viime viikon perjantaina 26.12. Vaajakosken ympyrästä kun tultiin Kuopion suunnasta takaisin Jyväskylään ja kyllä siinä silloin oli ajoratamaalaukset, Kun vielä niitä kytättiin oikein tarkkaan että onko ne maalattu vai ei…

  2. #2 by Kosti on 3.1.2009 - 23:28

    Okei, saattoi olla sen verran lunta, etten huomannut tai jotain muuta hetkellistä tarkkaavaisuushäiriötä. 🙂 Pitääpä käydä vielä pyörälenkillä katsomassa tarkemmin. Kiitokset tarkennuksesta!

  3. #3 by Antti-Juhani Kaijanaho on 23.1.2009 - 12:19

    Tämän kirjoituksen aikoihin itsekin ajoin tuossa ympyrässä (autokoulun liukkaan kelin kurssi Lievestuoreella 2.1.), ja opettaja kielsi minua vaihtamasta sinne henkilöautokaistalle. Aina ajetaan oikeanpuolimmaista kaistaa jos ei ole erityistä syytä (esim. ryhmittyminen tai ohittaminen) toimia toisin, hän ohjeisti, ja tuossa molemmat kaistat vievät motarille.

  4. #4 by Kosti on 27.1.2009 - 22:56

    Hyvä huomio! Mietin sitä, onko kyseistä henkilöautokaistaa tarkoitus käyttää vain ruuhka-aikoina. Sanoiko opettajasi tarkemmin, milloin kaistaa saa käyttää? Kaista-ajon perusperiaatteitahan tuo oikeanpuoleisella kaistalla pysyminen on, mutta eikö se tee tyhjäksi henkilöautokaistan tarkoituksen, eli liikenteen sujuvoittamisen? Entäpä jos kaistan on ajateltu toimivan samalla tavalla kuin moottoritien ohituskaistan, jolle se lopulta viekin?

    Kuten huomaatte, ei minulla ole vastausta siihen, onko kaista ohituskaista vai mikä. Pitäisi varmaan kysyä tiepiiriltä ohjeita oikeaan kaista-ajoon. Kertokaa toki, jos jollakulla on ajatuksia aiheesta.

  5. #5 by Antti-Juhani Kaijanaho on 28.1.2009 - 7:50

    Silloin puhuttiin vain itse tilanteesta, ei kesuksteltu yleisiä, joten en tiedä opettajan kantaa.

    Itse alan kallistua sille kannalle, että tilanne on sama kuin missä tahansa muussa risteyksessä, jossa kääntyvillä on kaksi rinnakkaista kaistaa (esimerkiksi vaikkapa Vaajakosken moottoritien Jyväskylän päässä oleva risteys, taikka Hannikaisenkadun ja Vapaudenkadun risteys Veturin kohdalla). Eli vasenta käytettäisiin lähinnä ruuhka-aikana.

    Minulla on myös se käsitys, että vasen kaista on tuossa kielletty isoilta autoilta sen takia, että iso auto ei tukkisi molempia kaistoja ympyrässä ajaessaan. Mutta saatan toki olla väärässä.

  6. #6 by Antti-Juhani Kaijanaho on 28.1.2009 - 11:44

    Kysyin tänään ajokokeeseen mentäessä toiselta opettajalta, ja hän oli sitä mieltä, että sinne sisäkaistalle kannattaa mennä lähinnä jos on useita isoja autoja edellä.

  7. #7 by Kosti on 28.1.2009 - 17:05

    Ok, kuulostaa järkevältä. Kiitos!

%d bloggers like this: