Uudet ylinopeusrajat julki

Poliisi on julkaissut tänään uudet koko valtakuntaa koskevat ylinopeuksien puuttumisrajat, jotka tulevat voimaan lokakuun alussa. Laajaa julkista keskustelua aiheuttaneen uudistuksen jälkeen ylinopeuksiin puututaan entistä herkemmin. Samalla luodaan yhdenmukainen järjestelmä, jossa puuttumiskynnys ei ole enää poliisilaitoskohtainen. Poliisiylijohtaja Mikko Paateron mukaan tämä on kansalaisten yhdenvertaisuuden kannalta tärkeää.

Transporterin ovi

Uudistuksen taustalla vaikuttaa vuoden 2008 liikennepoliittinen selonteko. Siinä esiteltynä liikenneturvallisuustavoitteena on, että vuonna 2010 Suomen tieliikenteen uhrien lukumäärä on alle 250. Vuonna 2025 tavoite on alle sata kuolemaa. Selonteossa mainittua ylinopeuksien nollatoleranssia on poliisi-johdon antamassa ohjeessa sovellettu käytännön kenttävalvonnan mahdollisuudet huomioonottaen.

Poliisin tavoitteena on keskittää valvontaansa tunnettuihin riskipaikkoihin kuten koulujen lähelle tai tieosuuksille, joilla tapahtuu paljon onnettomuuksia. Kuitenkin koetun kiinni-jäämisriskin säilyttämiseksi valvontaa suoritetaan edelleen myös muilla tieosuuksilla.

Paatero huomauttaa, ettei poliisi voi antaa lupaa ajaa ylinopeutta ja tämän vuoksi poliisin tuleekin puuttua mahdollisuuksien mukaan kaikkiin ylinopeuksiin. Koska nollatoleranssi ei ole käytännössä mahdollista muun muassa resurssien ja olosuhteiden vuoksi, poliisi noudattaa puuttumisessa seuraavia periaatteita:

  • Tekninen varmuusvähennys on 3 km/h.
  • Huomautusmenettelyä käytetään, kun ylinopeus on 6-10 km/h. Ensisijainen huomautuskeino on kirjallinen huomautus. Jos olosuhteet niin vaativat, huomautus voidaan antaa myös suullisena. Huomautukset eivät vaikuta kuljettajan ajo-oikeuteen, eikä niitä kirjata poliisin sähköiseen tietojärjestelmään. Automaattisen liikennevalvonnan huomautukset kuitenkin tallentuvat edelleen järjestelmään.
  • Rikesakon rajana pidetään 11 kilometrin ylinopeutta, eli vähennyksen jälkeen sakko kirjoitetaan 8 km/h ylityksestä. Esimerkiksi autoilija, joka ajaa satasen alueella 111 km/h, saa varmuusvähennyksen jälkeen rikesakon 108 km/h nopeudesta.

Poliisin mukaan uudistuksessa on ennen kaikkea kyse kuljettajien yhdenmukaisen kohtelun takaamisesta. Ylinopeuksiin puuttumisessa ei ole ollut tähän mennessä yhtenäistä linjaa, ja esimerkiksi pohjoissuomalainen poliisi on usein sallinut eteläistä kollegaansa suuremmat ylinopeudet. Perusteluissa huomautetaan myös, että onnettomuudet ovat monien tekijöiden summa, jolloin yhdenkin osatekijän poistaminen saattaa estää onnettomuuden. Tutkimusten mukaan autoilijat noudattavat sääntöjä pääasiassa sen mukaan, miten he olettavat viranomaisten puuttuvan rikkomuksiin: kärjistetysti voitaisiinkin sanoa, että jos sääntöä ei valvota, ei sitä silloin noudatetakaan.

Tärkeäksi termiksi muodostuu valvontakontakti. Se ei tarkoita pelkästään sakottamista, vaan myös valistusta ylinopeuden vaaroista. Poliisi uskoo valvontakontaktien määrän kasvavan lokakuun alusta. Kasvun myötä poliisi arvelee myös muiden liikennerikkomusten paljastuvan entistä helpommin. Esimerkiksi rattijuoppojen tai katsastamattomien ajoneuvojen kiinnijäämisriski kasvaa.

Liikenneturvan tutkimuksen mukaan uudistus saa taustatukea myös autoilijoilta. Vuonna 2008 toteutetussa haastattelussa autoilijoilta kysyttiin, missä nopeudessa poliisin tulisi puuttua ylinopeuteen, jos rajoitus on 80 km/h. 16 % autoilijoista totesi hyväksi puuttumirajaksi 81-85 km/h ja 41 % piti hyvänä rajana 86-90 km/h nopeutta. Toisena perusteluna tiukemmalle puuttumisrajalle voidaan pitää vertailua muihin eurooppalaisiin maihin. Esimerkiksi Ruotsissa sakko tulee jo kuuden kilometrin ylinopeudesta. Suomessa nopeusvalvonta ei siis ole uudistuksenkaan myötä mitenkään poikkeuksellisen tiukkaa.

Poliisijohdon mukaan paikallispoliisin ja liikkuvan poliisin tulee seurata uudistuksen vaikutuksia ajonopeuksiin. Havainnot kerätään yhteen ja mahdollisia muutoksia järjestelmään pohditaan kesän 2010 seurantakokouksessa.

, , , , , , , , , , , , , ,

%d bloggers like this: