Autoilijan paratiisi

Maanantaina jyväskyläläisille autoista innostuneille koitti ennenaikainen jouluaatto, kun Motonetin uusi myymälä avattiin Keljon kaupunginosaan. Kävin pahimman alkuhuuman laannuttua tiistaina katselemassa, millaisesta myymälästä on oikein kyse.

Heti alkuun huomasi, että tämän kaupan asiakkaat ajavat autolla. Itse olin tietenkin liikkeellä fillarilla. Reitti Motonetiin on kaikin puolin toimiva ja helposti ajettava, mutta rakennustöiden jäljiltä osa kevytväylää oli vielä päällystämättä. Viimeinen etappi kaupan pihaan oli lähinnä muodollisuuden vuoksi rakennettu. Noin metrin levyinen väylä korkeilla kanttikivillä, eipä siinä paljoa pyörällä ajeta. Käytännössä pyörät joutuvatkin ajamaan autojen seassa, mikä ei ole niin kovin hyvä juttu. Kyllä nykyään pitäisi olla kunnolliset kevytväylät jopa autotarvikeliikkeisiin. Varsinkin kun kyseessä on uusi alue, jossa liikennesuunnittelu voidaan aloittaa puhtaalta pöydältä.

Sen sijaan myönteinen yllätys oli, että pyöräteline löytyi aivan sisäänkäynnin vierestä. Autoilijat saavat kävellä jostain parkkipaikan perukoilta, mutta pyöräilijälle on aina vapaata tilaa oven edessä. Kätevää!

Sisällä tavaraa näytti riittävän. Autotarvikkeiden lisäksi tarjolla oli ainakin veneily-, kalastus- ja kodintarvikkeita. Eli aika lailla samat tuoteryhmät kuin Biltemassakin. Ainoa suurempi ero Biltsuun taitaa olla siinä, että Motonetistä saa myös ns. merkkituotteita. Esimerkiksi ajovalopolttimohyllyssä oli sulassa sovussa niin Osram, Philips kuin halpamerkitkin. Biltema saakin Motonetistä merkittävän kilpailijan, mikä varmasti koituu lopulta asiakkaan eduksi. On myös jotenkin lohdullista huomata, ettei talouden taantuma ihan kaikkia projekteja ole päässyt lopettamaan.

Ehkä hauskinta koko Motonet-reissussa oli havainnoida puodin muita asiakkaita. Miehet näyttivät olevan vilpittömän innoissaan uudesta myymälästä. Kaikki hyllynvälit koluttiin ja varmasti heräteostoksiakin tehtiin. Ja sitten väitetään, etteivät miehet osaa shoppailla! Eräs eläkeläismies sentään vaikutti olevan tukevasti maan pinnalla. Hän hypisteli jotain tuotetta ja tokaisi sitten kaverilleen: ”Halpaa on, mutta mihin tämmöistäkin tarvitaan?”

Niinpä.

Vaimojen ja tyttöystävien ilmeet eivät olleet yhtä innostuneita. Moni näytti vain seurailevan miestään ja ihmettelevän, mihin tuollaistakin tavaraa tarvitaan. Tylsistyneitäkin ilmeitä oli havaittavissa. Ehkäpä Motonetin avulla miehet pääsevät vihdoinkin kostamaan ne kymmenet ellei sadat vaatekaupoissa vietetyt tunnit. Samalla mitalla takaisin! Jossainhan taidettiin mainita, että Keljon supermarketit ovat Motonetin naisparkkeja.

Tietenkin jotain tavaraa omaankin ostoskoriin eksyi. Tylsää kyllä, matkaan tarttui parkkivalopolttimoita ja sitten sellaista peilitarraa, jonka avulla olen suunnitellut virittäväni fillarin ajovaloja. Hintaa ostoksille tuli kahdeksan euroa, joten aika halvalla selvisin tästä reissusta. Tutustumiskäynnin ensisijaisena tarkoituksena olikin tarkastella kaupan valikoimaa ja hintatasoa tulevaisuuden tarpeita ajatellen.

, , , , , ,

%d bloggers like this: