Sapiskaa pyöräilijöille

Viime aikoina uusia juttuja on tullut kirjoiteltua hieman harvakseltaan. Kirjoitustyötä ja tietokoneen edessä istumista on ollut opiskelurintamalla sen verran runsaasti, että blogi on väkisinkin jäänyt vähemmälle huomiolle. Kukapa olisi arvannut, että tekstin tuottamisellekin on olemassa rajansa? No, nyt löysin ainakin omani, kun parissa kuukaudessa on tullut kirjoitettua kutakuinkin 50 sivua (enemmän tai vähemmän) tieteellistä tekstiä.

Nyt kuitenkin voisi ryhdistäytyä blogin puolella ja kirjoittaa pari sanaa aihepiiristä pyöräilijät ja suojatie. Vaikka olenkin taannoin kritisoinut Keskisuomalaista aika ala-arvoisesta liikennejournalismista, on nyt annettava vaihteeksi tunnustusta. Lehti on kirjoittanut kaksi onnistunutta juttua kaupungin suojateistä, joiden liikennesäännöistä pyöräilijät eivät tunnu tietävän mitään. Ensimmäisenä kohteena oli joitain viikkoja sitten Kramsunkadun ja Alvar Aallon kadun risteys, jossa monet pyöräilijät eivät kärkikolmioista huolimatta tiedä olevansa väistämisvelvollisia suojatien yli ajaessaan. Toinen samantapainen vaaranpaikka, Rusokinkadun ja Matarankadun suojatie, oli aiheena perjantain Autot ja liikenne -liitteessä. Jälkimmäisellä suojatiellä tapahtui syksyllä pyörän ja auton onnettomuuskin.

Ongelmana näillä paikoilla on se, etteivät pyöräilijät  tiedä, milloin heillä on lupa ylittää suojatie ajamalla. Tourulassa tilanne on sama kuin tässä Liikenneturvan kuvassa. Moni luulee, että kyseessä on automaattisesti pyörätien jatke, jos kevytväylä jatkuu risteyksen toisella puolella. Oikeasti tuolla paikalla pyöräilijä tulee pyörätieltä ajoradalle, jolloin pyöräilijä on väistämisvelvollinen. Kieltämättä näitä tilanteita on joskus hyvinkin vaikeaa hahmottaa. Toivottavasti ainakin Keskisuomalaisen havainnollinen grafiikka Tourulan suojatien väistämisvelvollisuuksista parantaa pyöräilijöiden tietämystä.

Rusokinkadun suojatiellä sattuu vaaratilanteita päivittäin. Kuvan pyöräilijä väisti autoa, kuten kuuluukin.

Epäselvyyttä väistämisvelvollisuuksista on myös autoilijoilla. Yläpuolella olevaa valokuvaa ottaessani parikin autoa antoi tietä pyöräilijöille, vaikka pyörät osoittivat selvästi väistävänsä autoilijaa. Alvar Aallon kadulla näyttää taasen siltä, että autoilijat eivät enää luota lainkaan pyöräilijöiden sääntötuntemukseen, vaan antavat suosiolla tietä.

Perjantain jutun pääaihe oli kuitenkin valottomat pyöräilijät. Allekirjoitan täysin Martti Ratian kommentissaan esittämät huomiot pyöräilijöistä. Samoja asioita olen minäkin käsitellyt: kova vauhti, ei valoja, kuulokkeet korvilla ja päästä varpaisiin mustaan pukeutuneena. Siinäpä vasta varsinainen kuoloncoctail.

Nyt joulukuussa valollisten määrä on kuitenkin selvästi kasvanut. Ilmeisesti se vie joka syksy pari kuukautta, ennen kuin ihmiset tajuavat, että ulkona on pimeää. Eritoten olen huolissani opiskelijoiden vähäisestä innosta fillarivaloja kohtaan. Kampusalueelle mentäessä valollisten pyöräilijöiden määrä romahtaa. Yliopiston seinien sisällä voisi kuvitella olevan tavanomaista viisaampaa porukkaa, mutta viisaus ei näytä ylettyvän liikenneturvallisuuden tasolle, ikävä kyllä.

Edelleen näkee myös värivalovirityksiä, kuten vihreää ja oranssia lediä. Niin ikään osa ajelee punainen takavalo stongassa. Olen päättänyt, että jos punaista valoa eteenpäin näyttelevä osuu esimerkiksi samaan aikaan liikennevaloihin odottamaan, niin huomautan asiasta ystävällisesti.  Useinhan punaista valoa käyttävät eivät itse ole tulleet ajatelleeksi syntyvää vaaraa. Sen sijaan myönteistä on, että vilkkuvat valot tuntuisivat olevan vähentymässä.

Advertisements

, , , , , , , , , , , ,

  1. #1 by ahav on 7.12.2009 - 15:48

    Noista vilkkuvaloista vielä hieman. Esimerkiksi itselläni on pyörässä kaksi erillistä ledivalaisinta, joista toisessa palaa aina vilkkumaton valo. Myös toista lamppua pidän normaalisti vilkkumattomassa moodissa, mutta vilkkaimmissa risteyksissä kytken sen vilkkumaan, koska autoilijat eivät useinkaan kiinnitä pyöräilijöihin mitään huomiota edes kolmion takaa suojatielle tullessaan.

    Eli itse en lähtisi täysin lyttäämään noita vilkkuvia ledejä, mikäli niitä vaan käytetään ”kohtuullisesti”. Tällöinkin tosin olisi suositeltavaa, että vieressä olisi toinen lamppu, jossa palaa kiinteä valo. Siten autoilijan on helpompi arvioida pyöräilijän etäisyyttä, kun näkyy muutakin kuin pelkkää vilkkuvaa valoa. Sen sijaan vilkkumoodin käyttäminen jossain kevyen liikenteen väylällä kaukana risteyksistä on vähintäänkin idioottimaista.

  2. #2 by Kosti on 7.12.2009 - 17:19

    Kyllä, suoralta kädeltä ei pidä tuomita, mutta kun suurin osa vilkkuvalojen käyttäjistä ei ole ajatellut asiaa noin pitkälle kuin sinä. Esimerkiksi pari päivää sitten tuli vastaan stroboa muistuttava valo, jossa oli kaksi lyhyttä välähdystä ja sen jälkeen parin sekunnin mittainen pimeä tauko.

    Minunkin mielestä tuollainen vilkun ja kiinteän valon yhdistelmä olisi varmasti kaupunkioloihin optimaalisin. Siinä yhdistyy juuri ne kaksi tärkeintä asiaa, eli se herättää huomion ja sen kulkua on helppoa seurata. Kuten aiemminkin olen todennut, tärkeintä on kuitenkin se, että pyörästä löytyy edes jotain valoa!

  3. #3 by Ano Nyymi on 9.12.2009 - 21:14

    Kiinnostava paikka on myös Kauppakadun ja Cygnaeuksenkadun risteys, jossa yliopistolta päin tulevat pyöräilijät eivät osaa ajaa oikein. Liikennevalot ovat kieltämättä erikoiset: vaikka suoraan meneville autoille ja sitä myötä myös pyöräilijöille palaa punainen palo, samaan suuntaan meneville Cygnaeuksenkatua ylittäville jalankulkijoille palaa vihreä valo. Pyöräilijät eivät noudata heille tarkoitettua punaista valoa vaan ajavat eteenpäin, mikä on ongelmallista, koska myös Kauppakatua ylittäville jalankulkijoille palaa vihreä valo, jolloin he ovat vaarassa joutua pyöräilijöiden yliajaviksi.

  4. #4 by Kosti on 10.12.2009 - 23:09

    Osuit naulan kantaan, olen meinannut kirjoittaa samasta aiheesta. Mainitsemastasi risteyksen lisäksi sama ongelma on myös Kauppakadun ja Vaasankadun risteyksessä. Ajan risteysten läpi lähes päivittäin pyörällä ja tunnun olevan ainoa pyörä, joka malttaa odottaa punaisissa valoissa. Toinen ärsyttävä juttu on valojen ajastukset, jotka on laitettu siten, että Kauppakatua ajava pyörä joutuu pysähtymään aina kumpaankin risteykseen. Kieltämättä sekä huonoa liikennesuunnittelua että vaarallista käytöstä pyöräilijöiltä.

  5. #5 by Baawaawaa on 30.12.2009 - 2:05

    Baawaawaa, pyöräilijät ei osaa, baawaawaa. Mitäs yritetään rakentaa kaupunkia autoilun ehdoilla mekanistisesti toimivaksi suurnopeus-moottoritieksi. Jalankulku ja pyöräily ovat aivan toisenlaisia kulkumuotoja kuin nopeasti ja suoraviivaisesti kulkeva auto. Ja kaupungin ei tulisi olla moottoritie, vaan sosiaalinen tila. Suomessa liikennesäännöt vielä potkivat pyöräilijöitä teräskärkisaappaalla päähän, kun joka tilanteessa, paitsi auton kääntyessä, ollaan lain suhteen alakynnessä.

    Liikennevalot ja säännöt pois kaupungista!

  6. #6 by Antti-Juhani Kaijanaho on 30.12.2009 - 9:42

    Jyväskylän keskustaan suunniteltiin kyllä moottoritietä takavuosikymmeninä. Sen sijasta rakennettiin Rantaväylä, mikä on kyllä pienempi paha vaikka rantamaisemaa tuhosikin.

%d bloggers like this: