Pimeimmän päivän kuulumisia

Hyvää vuoden pimeimmän päivän iltaa vaan kaikille. Joululoma on kuljettanut minutkin synnyinseuduilleni, Savon sydänmaille Varkauteen. Täällä pimein päivä on ollut ehkä talven lumisinkin, sillä koko päivän on pyryttänyt ja autolla ajaminen oli erittäin haastavaa puuhaa.

Päivä ei ollut erityisen hyvä liikenteenjakajien liikennemerkeille, joista useampi oli keilattu Varkauden keskustassa. Syy tähän oli tuskin liukkaudessa, vaan siinä, etteivät autoilijat yksinkertaisesti nähneet eteensä. Keli olikin todella hankala: satoi lunta ja pakkasta oli noin 12 astetta. Tämä yhdistelmä johti ainakin omalla kohdallani siihen, että tuulilasille satanut lumi kyllä suli, mutta pyyhkimet pysyivät jäässä. Jäätyneet pyyhkijänsulat taas eivät kovin tehokkaasti vettä lasilta poistaneet ja näkyvyys pysyi huonona. Jouduinkin pysähtymään pari kertaa vain irrottaakseni jäätä sulista. Lopulta kun auto lämpeni tarpeeksi, ongelmasta pääsi eroon. Ikävä kuitenkin tuli sellaista autoa, jossa pyyhkimet pidetään sulana tuulilasiin asennetun lämpövastuksen avulla. Se on esimerkki pienestä, mutta niin tarpeellisesta talvivarusteesta.

Aamun Savon Sanomat uutisoi pimeimmän päivän teemaan sopivasti, että Kuntaliiton kyselyn mukaan monet kunnat ovat säästäneet tänä syksynä katuvalaistuksessa. Säästö on voinut tapahtua esimerkiksi kesätaukoa pidentämällä tai säätämällä hämäräkytkimiä siten, että valot syttyvät vasta pimeämmällä. Varkauden kohdalla säästöä on taidettu synnyttää huoltoa vähentämällä, ainakin jos vanhempieni kotikadun tapausta voi käyttää esimerkkinä. Tuon kadunpätkän lyhtypylväistä kaikki ehtivät pimentyä syksyn aikana. Vasta kun isäni ilmoitti asiasta kaupungille, valaisimet korjattiin. Kyseisellä kadulla katuvaloilla on erityinen rooli liikenneturvallisuuden kannalta, sillä talojen pihoista tulevat autot yleensä peruuttavat kadulle ja näkymät sivuille ovat rajalliset. Esimerkki osoittaakin, millaisia vaikutuksia katuvalaistuksessa säästämisellä voi olla liikenneturvallisuudelle.

Tänään yllättävän moni varkautelaisautoilija ajeli pelkillä pysäköintivaloilla tai ilman mitään valoja. Toki erehdyksiäkin sattuu, mutta lumipyryssä ei kannata säästellä ajovaloja. Sitten bongasin tällaisenkin virityksen liikennevirrasta:

Ilmeisesti kuormurin takalaitanostin oli sanonut sopimuksensa irti. Se oli sidottu jotenkuten kiinni autoon, mutta takavalot ja rekisterikilpi kuitenkin peittyivät. Toivottavasti auto oli menossa suoraan korjaamolle.

Päivän Iltalehti puolestaan uutisoi, tapansa mukaan, näyttävästi sunnuntain kuolonkolareista. Ensimmäisen aukeaman juttua lukiessa vereni hieman kuohahti ingressin kohdalla. Lehti nimittäin julisti, että ”kaksi lapsiperhettä joutui kuolonkolareihin huonon sään vuoksi”. Että minkä vuoksi?! Vaikka lehti nyt ei ihan suoraan sanokaan, että sää aiheutti kolarit, niin kovin kauaksi ei jäädä. On se kummallista, että tietyt mediat eivät osaa edelleenkään etsiä syitä kolareihin muualta kuin säästä, vaikka asiasta on toitotettu jo vuosia. Olisihan se tietysti paljon pienempi sensaatio, jos lehti kirjoittaisi, että kaksi lapsiperhettä joutui kuolonkolareihin väärän tilannenopeuden vuoksi.

Hesarin toimittaja nosti kissan kunnolla pöydälle toteamalla, että suomalaisten talviajotaito on vain suuri myytti. Hilpeyttä artikkeliin toi toimittajan ilmeisen tahaton tunnustus omistakin puutteista talvikuljettajana. Jos moottoritiellä joutuu pujottelemaan pysähtyneiden autojen väleistä, on penkin ja ratin välissä tehty perustavanlaatuinen arviointivirhe. Olen sitä mieltä, että me suomalaiset kyllä osaamme ajaa talvella, kunhan vain emme luule liikoja omista taidoistamme tai autoistamme. Jokaisen talviajotaidot ovat syksyn ensimmäisillä lumipyryillä ruosteessa, joten totuttelu on paikallaan.

Seuraava haaste on jo odottelemassa. Joulun menoliikenteen ja talven pahimman lumimyrskyn luvataan osuvan samalle päivälle. Jos joutuisin ajamaan pitemmän matkan tuona päivänä, saattaisin käyttää vanhaa selviytymisreseptiä: riittävästi aikaa ja taukoja. Harva muistaa, että vaikeissa keliolosuhteissa ajaminen on paitsi hitaampaa, niin myös kuljettajaa rasittavampaa. Siksipä onkin syytä käyttää hyväksi jokaiseen niemeen ja notkoon rakennettujen liikenneasemien palveluja, tai vaikka poiketa katsomaan matkan varrelle jäävän kaupungin joulumenoa.

Mainokset

, , , , , , , , , ,

  1. #1 by Kosti on 23.12.2009 - 11:55

    Sain tarkempaa tietoa noista liikenteenjakajiin ajelemisista. Toisessa tapauksessa kyseessä oli rattijuoppo (0,61 ‰). Toisen jakajan oli kaatanut autoilija, joka oli luullut sivutieltä tulleen auton ajavan hänen eteensä ja väistänyt tätä.

%d bloggers like this: