Arkisto kohteelle Touko 2010

Kuvasuunnistusta helteen helliessä

Kylläpä pyöräilyviikko sai komean lopetuksen! Aamulla herätessä sää oli harmaa ja pari tippaa vettäkin taisi sataa, mutta puoleen päivään mennessä ilma kirkastui ja Kuvasuunnistus pääsi alkamaan aurinkoisessa hellesäässä.

Aamusella rastit näyttivät kaikki helpoilta, mutta oli sinne taas pari pahaakin laitettu väliin.

Ja rastithan olivat:

1. S-rakennuksen kulma Seminaarinmäellä.

2. L-rakennuksen kulma Seminaarinmäellä.

3. Aren aukio.

4. Lutakonpuisto.

5. Ride Cycle Store Vaasankadulla.

6. Design Alonen Laukaantien varressa, Valion tehdasta vastapäätä.

7. Seikkailupuisto Peukkula.

8. Tiimiakatemian ovi Piippukadulla.

9. Viherlandia.

10. Pupuhuhdan koulu.

11. Kuokkalan kirkko.

12. Pelimannitalo Palokassa.

Tunnistin suoraan kaikki muut paitsi Pelimannitalon ja Design Alosen pihapiirin. Ensimmäiseksi rastiksi valitsin Aren aukion, jossa näytti olevan myös Liikenneturvan kilpailu. Tehtävänä oli vastata oikein pyöräilijän liikennesääntöjä koskeviin kysymyksiin. Mitä sivukorvalla ehdin hieman kuunnella, vaikeuksia näytti tuottavan juuri se, milloin suojatie on pyörätien jatke ja milloin ei. Hyvä juttu, että tämä vaikeasti hahmotettava tilanne oli otettu yhdeksi kysymykseksi, sillä nyt kaikki kilpailuun osallistuneet joutuivat pohtimaan asiaa.

Seuraavaksi napsin Ride-kaupan sekä yliopiston rastit ja suuntasin Lutakkoon, josta matka jatkui Jyväsjärven ympäri. Osasinkin arvata, että Kuokkalan uusi kirkko oli otettu yhdeksi rastiksi. Viherlandia ja Peukkula löytyivät nekin vaivatta.

Sitten alkoi puurtaminen Pupuhuhdan koululle. Valitsin tietenkin sen haastavimman reitin, eli Kangasvuorentieltä lähtevän kevytväylän, joka oikaisee reittiä suoraan mäen päälle Pupuhuhdantielle. ”Oikaisee” on tosin tässä tapauksessa aivan väärä termi. Melkein meni taluttamiseksi (ja minä tajuttomaksi), mutta voitin mäen kuitenkin ajamalla. Vähän hengästytti, kun rasti löytyi viimein tuon pelottavan betonijäniksen juurelta. Alue ei ole minulle kovin tuttua, joten päätin ajaa Pupuhuhdantien kääntöpaikan läpi talojen pihaan. Ajatuksenani oli, että pakostihan täällä on joku polku Kangasvuorentielle, jottei tarvitse enää tulosuuntaan lähteä. No olihan siellä; paha vain, että todella jyrkkä polku päättyi kivikkoon, joten pyörä piti nostaa olalle ja kipittää mäkeä alas lähelle Nevakadun risteystä. Tietysti se kevytväylä olisi kulkenut siitä ihan vierestä…

Seuraavaksi alkoikin ajo tuntemattomaan. Olin saanut urkittua kuutosrastin vihjeeksi Valion ja Laukaantien, joten tiesin suurin piirtein minne mennä. Sieltähän se Alosen pihapiiri sitten löytyikin. Piti vähän aikaa seisoskella pihalla ja ihan vain katsella taidetta. Resiinakin siellä olisi ollut, mutten uskaltanut kokeilla!

Alosen taidetta.

Vuorossa oli viimeinen ponnistus Palokkaan! Vihjeeksi olin saanut Pelimannitalon, jonka luulin ensin sijaitsevan jossain Jokelan koulun liepeillä. Onneksi muistin, että samantapaisia taloja on Saarijärventien varressa, joten pienen pyörimisen jälkeen ajelin nelostien toiselle puolelle. Ja niin löytyi viimeinen rasti. Ensimmäiseltä rastilta viimeiselle oli matkaa tullut vähän vaille 30 kilometriä.

Lopuksi ajoin Laajavuoren kautta keskustaan. Suunnistuksen kruunasi kesän ensimmäinen pehmis Kirkkopuiston kioskilta.

Kokonaisuutena kuvasuunnistus oli jälleen onnistunut tapahtuma. Reitti oli mukavan monipuolinen, ja sen saattoi suorittaa kevyesti kruisailemalla tai sitten vähän kovemmin ajamalla. Vähimmäismäärän eli kuusi rastia sai kerättyä keskustasta, mutta pitempää matkaa haluavia oli muistettu Laukaantien ja Palokan rasteilla. Ainoa asia, missä voisi olla parantamisen varaa on nestetarjoilun järjestäminen useammalle rastille. Teki pahaa katsoa, kun suurin osa pyöräilijöistä oli lähtenyt kuumana päivänä matkaan ilman juotavaa.

Mainokset

, , , ,

Jätä kommentti

Vauhdikasta menoa Harjulla

Tähän väliin pyöräilyviikkoa pikainen linkki valokuviin, joita räpsin helatorstaina ajetusta Harjun MTB-kilpailusta. Se tarjosi katsojille vauhdikasta seurattavaa. Reitti kiersi Harjun rinnettä, ja katsojien oli helppoa liikkua seuraamaan kilpailijoiden edesottamuksia radan eri kohtiin.

Sain vihdoin kuvatulvan jonkinlaiseen järjestykseen gallerian puolelle.

Ei muuta tällä kertaa. Jatkakaa!


Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

, , , , , , ,

Jätä kommentti

Pyöräilyä Kauppakadulla

Pyöräilyviikon viettoa blogissa jatketaan nyt hieman pyöräilijöiden kannalta ikävämmällä liikenneasialla. Jyväskylän Kauppakadun pyöräilyolot kaipaisivat nimittäin huomattavaa parannusta. Kyse ei ole pelkästään liikennejärjestelyiden puutteellisuudesta, vaan myös pyöräilijöiden käytöksestä, jossa siinäkin olisi rutkasti korjattavaa.

Pyöräilijöiden toiminnan osalta suurin ongelma näyttää olevan liikennevalojen huono noudattaminen. Perustilanne näkyy tällä videolla:

Ajoradalla ajavat pyöräilijät eivät siis juurikaan piittaa punaisesta valosta, vaan ajavat risteykseen heti, kun samaan suuntaan menevien jalankulkijoiden valo muuttuu vihreäksi. Näinhän ei saa tehdä, vaan ajoradalla ajavan pyöräilijän on noudatettava samaa opastinta kuin autoilijoidenkin.

Vaikka risteävä autoliikenne onkin jo tuossa vaiheessa katkennut, palaa Kauppakatua ylittäville jalankulkijoille edelleen vihreä valo. Pahimmassa tapauksessa pyöräilijä saattaakin ajaa suoraan jalankulkijan päälle.

Tuntuu siltä, että monet pyöräilijät eivät huomaa aiheuttamaansa vaaratilannetta. Auttaisiko asiaa, jos liikennevalopylvään alaosaan asennettaisiin pieni toisto-opastin, jolloin punainen valo tulisi pyöräilijän silmien korkeudelle? Vaikea sanoa, tekisikö se punaisesta valosta jotenkin konkreettisemman myös fillaristille.

Kauppakadusta pyöräilijäystävällisempi

Suomeenkin ollaan puuhaamassa pyörätaskuja, eli polkupyörille tarkoitettua odotustilaa ”paalupaikalle” liikennevaloihin. Niistä olisi varmasti hyötyä Kauppakadullakin, kun pyöräilijöiden olisi turvallisempaa kääntyä sivukaduille. Jotta pyörätaskut toimisivat parhaalla mahdollisella tavalla, pitäisi katuun maalata myös pyöräkaistat. Näin turvattaisiin se, että pyörät todella pääsisivät autojonon eteen omaa kaistaansa pitkin.

Myös liikennevalojen kiertoaikaa pitäisi miettiä uudelleen. Tällä hetkellä normaalia vauhtia etenevä pyöräilijä joutuu pysähtymään aina sekä Cygnaeuksenkadun että Vaasankadun valoihin, ajoipa hän sitten kohti yliopistoa tai kävelykatua. Tämä ei ainakaan vähennä halua ajaa päin punaisia.

Kadun varteen pysäköidyt autot aiheuttavat myös vaaraa pyöräilijöille. Suurin vaara lienee Kauppakatu 14:n kohdalla, jossa on vinottaispysäköintipaikkoja. Paikalta peruuttavasta autosta on vaikeaa havaita pyöräilijää, ja pyöräilijän voi olla niin ikään vaikeaa havaita pysäköintiruudusta lähtevää autoa.

Kokonaistilannetta parantaisi myös se, että pyöräilijät saataisiin lopullisesti pois Kauppakadun jalkakäytäviltä. Nyt valitettavan moni pujottelee siellä kävelijöiden seassa. Yhtenä syynä tähän saattavat olla juuri liikennevalot (jotka jopa suosivat jalkakäytävällä ajoa!) sekä se, että autojen seassa ajaminen koetaan vaaralliseksi.

Välillä on myös puhuttu kävelykadun jatkamisesta yläkaupungille päin. Pyöräilyn kannalta kävelykatu ei ole paras mahdollinen ratkaisu, sillä kävelykadulla poukkoilevat jalankulkijat tekevät etenemisestä hidasta ja katkonaista. Pyörille pitäisikin olla pyhitetty kokonaan oma väylänsä. Radikaali ratkaisu voisi olla Kauppakadun muuttaminen autoliikenteelle yksisuuntaiseksi. Silloin toiselta ajokaistalta vapautuva tila jäisi kevyelle liikenteelle. Käytännössä tämä lienee kuitenkin epätodennäköinen vaihtoehto, sillä se vaatisi suuria muutostöitä. Samalla olisi myös muistettava varmistaa kadun varressa asuvien ja työskentelevien sujuva liikkuminen autollakin.

, , , , ,

3 kommenttia

Pyöräilyviikko alkoi sadesäässä

Jyväskylän pyöräilyviikon avajaisissa kevätsää ei todellakaan ollut järjestäjien puolella. Vettä satoi ja lämpöä oli vaivaiset neljä astetta. Toisaalta keli kuvasi hyvin pyöräilyn todellisuutta: säätä ei voi valita, mutta sitä vastaan voi suojautua.

Ikävä sää ei kuitenkaan haitannut niitä, jotka olivat päättäneet tuoda pyöränsä huoltoon kävelykadun Kompassille. Pyöräilyseuran teltan ympärille alkoikin kertyä jonoa heti puolilta päivin ja mekaanikoilla riitti puuhaa koko iltapäivän ajan.

Tänä vuonna Jyväskylän pyöräilyviikon sai polkaista käyntiin Keski-Suomen poliisipäällikkö Markku Luoma. Puheessaan Luoma korosti pyöräilyn turvallisuuden tärkeyttä. ”Ongelmia tuottavat asiat liittyvät usein liikenteeseen ja tapaturmiin. Pyöräilyn turvallisuuden eteen voidaan tehdä työtä monella tavalla”, hän jatkoi. Luoman mukaan yksi turvallisuutta lisäävä tekijä on poliisin suorittama valvonta, mutta toisaalta jokainen pyöräilijä voi parantaa turvallisuuttaan  miettimällä käyttäytymistään ja varusteitaan. Puheensa lopuksi Luoma vaihtoi suikkansa kypärään muistuttaen pään suojaamisen tärkeydestä.

Ohjelma jatkui pitkän linjan polkupyöräpoliisi Erkki Savolaisen palkitsemisella hänen työstään pyöräilyn edistämiseksi Jyväskylässä. Savolaisen eläkepäivät alkavat ensi syksynä, mutta avajaistapahtumassa miehellä riitti vielä intoa turvamerkitä kaupunkilaisten pyöriä.

Pyöräilyn edistämisen kunniamaininta jaettiin Kauppakadulla sijaitsevalle K-Kauppa Kympille, joka on edistänyt pyöräilyä rakentamalla oma-aloitteisesti kaupan eteen pyörätelineen. Kyseessä on keskusta-alueen ainoa liikkeen tai kaupan toteuttama pyöräparkki.

Keskustan teltalla vieraillut ministeri Mauri Pekkarinen poikkesi myös viereiselle Jypsin siniselle teltalle. Tiedusteltaessa missä ministerin pyörä on, huumorimies Pekkarinen vastasi tulleensa paikalle ”neljällä pyörällä”. Kiinnostus taisi tällä kertaa olla enemmän omassa puheessa, jonka pitämisen Pekkarinen pääsi aloittamaan pyöräilytapahtuman vaiettua.

Kuvaesitys vaatii JavaScriptin.

, , , , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: