Mopot poistumassa kevytväyliltä

Linjaus, jota on jo kauan odotettu: useat kaupungit ovat vähentämässä mopoille sallittujen kevytväylien määrää.

Oulun kaupungin tekninen keskus on yhteistyössä Oulun Ely-keskuksen kanssa tehnyt suunnitelman, joka on jo pantu täytäntöönkin. Oulussa ja sen ympäryskunnissa mopojen siirtäminen kevytväyliltä ajoradalle on edennyt niin pitkälle, että suurin osa sallittu mopoille -lisäkilvistä on ehditty jo poistaa. Toimenpide noudattaa vuonna 2008 mopoilun turvallisuusriskejä kartoittaneeseen selvitykseen kirjattua periaatetta, jonka mukaan mopoilu sallitaan kevytväylillä vain taajaman ulkopuolella ja nopeusrajoituksen ollessa yli 50 km/h.

Pohjois-Savon Ely-keskuksen laatimassa Varkaus-Pieksämäki-seudun liikenneturvallisuussuunnitelmassa puolestaan mopojen häätäminen kevyen liikenteen väyliltä on mainittu liikenneympäristön parantamistoimenpiteissä.

Esimerkiksi Varkaudessa tapana on ollut sallia mopoilu kevytväylillä varsin heppoisin perustein. Paikoittain mopoja on ohjattu kevytväylälle, vaikka vierellä kulkevan leveäkaistaisen tien nopeusrajoitus on vain 50 kilometriä tunnissa. Alueen uusi periaate on jopa hieman Oulun vastaavaa tiukempi, sillä Savossa kevytväylillä mopoilua ei käytännössä sallita automaattisesti edes taajaman ulkopuolella:

”Mopoilun sallimisessa/kieltämisessä kevyen liikenteen väylillä tulee pyrkiä selkeyteen ja jatkuvuuteen vähintään kuntatasolla. Lähtökohtaisesti taajamaalueilla mopoilu kielletään kevyen liikenteen väylillä, mikäli viereisen tien tai kadun nopeusrajoitus on enintään 50 km/h. Mikäli tien nopeusrajoitus on 60 km/h tai sen yli, on mopoilun salliminen kevyen liikenteen väylillä harkittava tapauskohtaisesti. Mopoilun kieltäminen ei edellytä erillisten lisäkilpien asentamista. (Mopoilu kevyen liikenteen väylällä on kielletty, mikäli sitä ei ole erikseen tekstillisellä lisäkilvellä sallittu).”

– Varkaus-Pieksämäki-seudun liikenneturvallisuussuunnitelma, sivu 55.

Kohti turvallisempaa kevytliikennettä

Kaupunkien linjaukset ovat tärkeitä ”oikean” kevyen liikenteen kannalta; kevytväylät kuuluvat ensisijaisesti jalankulkijoille ja pyöräilijöille. Linjausta voidaan perustella useilla painavilla syillä.

Mopojen määrä Suomessa on kasvanut merkittävästi koko 2000-luvun. Vuonna 2000 ajoneuvokantaan kuului noin 102 000 mopoa. Kuluvan vuoden kesäkuun lopussa vastaava luku oli jo lähes 251 000. Mopo-onnettomuuksien määrä on kasvanut nopeammin kuin mopojen määrän kasvu antaisi olettaa. Etenkin onnettomuudet kevytväylillä ovat kasvussa. Mopon nopeusero ja törmäysvoima muihin kevytväylän käyttäjiin nähden pahentaa onnettomuuksien seurauksia.

Suomessa kevyen liikenteen väyliä ei ole useinkaan suunniteltu mopoilla ajettaviksi. Yleensä väylät eivät ole riittäviä edes turvalliseen pyöräilyyn kapeutensa ja mutkaisuutensa vuoksi. Nykyään kevytväylät eivät ole enää vain paikasta toiseen siirtymistä varten, vaan niistä on muodostunut  myös suosittuja harrastusreittejä, joilla liikutaan koko perheen voimin pyörällä, rullaluistimin tai koiran kanssa kävellen. Tähän tilanteeseen nopeavauhtinen mopoilu sopii huonosti. Mopolla kun harvoin ajetaan esimerkiksi samaa vauhtia pyöräilijöiden kanssa, vaan tavoitteena on saavuttaa suurin mopoille sallittu nopeus – oli se sitten liikennetilanteeseen sopiva tai ei.

Uudistus parantaa myös mopoilijoiden asemaa. Arkikokemus liikenteestä osoittaa, että mopoilijoilla on vaikeuksia hahmottaa, millä väylillä mopolla saa ajaa. Omalle kohdalleni on sattunut pari mopoilijaa, jotka luulivat, että kevytväylällä saa aina ajaa mopolla. Muutoksen myötä erehtymisvaara pienenee, jos suurimpiinkin kaupunkeihin jää vain joitain mopoille sallittuja kevytväyliä.

Ajoradoille siirtyminen pakottaa myös autoilijat huomioimaan mopot paremmin liikenteeseen kuuluvana tasavertaisena ryhmänä.

Paljon riippuu myös mopoilijoista itsestään. Onko lisäkilven poistamisella mitään käytännön vaikutusta vai jatkuuko mopoilu väylällä kuten ennen? Valitettavasti mopoilijoiden asenne muuta liikennettä kohtaan ei ole aina kohdallaan. Ajetaan siis siitä mistä halutaan.

Kevytväylillä mopoilua rajoittavien kaupunkienkin on harkittava asiat loppuun asti. Ei riitä, että lisäkilvet irrotetaan ja jätetään asia siihen. Mopoilijoiden sujuva ja turvallinen liikkuminen on taattava. Muun muassa liikennevalojen kohdalla tulee varmistaa, että ilmaisimet tunnistavat myös mopot. Muutoksista on myös syytä tiedottaa mopoilijoille esimerkiksi koulujen kautta.

Kaupunkien ja seutukuntien omat päätökset pienentävät mopo-ongelmaa, mutta lopullisesti se poistuu vasta koko maata kattavilla ratkaisuilla. Näkemykseni mukaan mopojen suurinta sallittua rakenteellista nopeutta tulisi nostaa maltillisesti, jotta mopot voisivat liikkua turvallisesti muun taajamaliikenteen mukana. Samalla mopoilu voitaisiin kieltää kokonaan kevytväylillä. Jäämme odottelemaan, kuinka pitkään tällaisen muutoksen tekeminen kestää.

, , , , , ,

%d bloggers like this: