Pyöräilyä Varkaudessa

Syyslomavierailu synnyinkaupunkiini Varkauteen poiki muutakin kuin reilut sata kilometriä maastopyörän mittariin. Olimme nimittäin suunnitelleet jo keväällä Warkauden Lehden toimittajan kanssa pientä pyörälenkkiä ja juttua koskien Varkauden pyöräilyolosuhteita. Ainoa este tälle tuntui vain kesän aikana olleen se, etten vieraillut Varkaudessa kuin satunnaisesti viikonloppuisin ja silloinkin ilman omaa pyörää.

Nyt mies ja konkeli olivat kumpikin kaupungissa, joten mikäpäs sen mukavampaa kuin nousta sateisena keskiviikkoaamuna satulaan ja katsella varkautelaisia liikennejärjestelyjä. Olin etukäteen miettinyt pari paikkaa, joista toinen edusti pyöräilijän vinkkelistä huonoa ja toinen hyvää. Ajattelin tämän olevan sopiva tapa, sillä pyöräilyasioista puhuessani pyrin löytämään myös hyviä puolia. Kuten elämässä yleensä, palaute menee paremmin perille, jos muistaa kiittääkin välillä. Lisäksi puheenaiheeksi nousi myös Kauppakatu, sillä olen tainnut joskus sanoa tuon ”köyhän miehen kävelykadun” toimivuudesta pari sanaa.

Warkauden Lehti sunnuntaina 23.10.2011.

Hyvät ja huonot

Huonona paikkana mainitsin Relanderinkadun kevytväylän Kuoppakankaankadun risteyksen lähellä, aivan Lidlin myymälän edustalla. Tällä paikalla kevytväylä muuttuu järjettömästi jalkakäytäväksi ilman mitään syytä. Tilanne näyttää tältä:

Pyörätie päättyy tähän merkkiin. Miksi?

Googlen katunäkymässä parin vuoden takaa paikalla on vielä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki:

Vastakkaisesta suunnasta tultaessa väylä on merkitty yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Miksi siis tällainen yksisuuntainen pyörätie? En keksinyt muuta syytä kuin sen, että jossain vaiheessa on tapahtunut virhe liikennemerkin suhteen. Pieni moka, mutta entäs jos sattuu pyörän ja jalankulkijan välinen onnettomuus? Kävisikö niin, että pyöräilijä todettaisiin syylliseksi jalkakäytävällä ajamiseen? Nähtäväksi jää, tapahtuuko merkille mitään lehtijutun jälkeen.

Pyöräilyn kannalta hyvää suunnittelua mielestäni edustaa Taipaleentien ja Laivalinnankadun risteyksessä oleva pyörätien jatke. Siinä on oikeastaan kolme hyvää asiaa. Ensinnäkin reunatuki on korvattu asfalttiliuskalla, mikä tekee ajamisesta sujuvampaa. Toiseksi jatke on maalattu kahdella katkoviivalla yhtenäisen suojatieviivan sijaan. Näin pyöräilijä näkee jo kaukaa kyseessä olevan pyörätien jatkeen, mikä selkeyttää liikenneympäristöä. Kolmas hyvä puoli on se, että valoissa odottavat autot pysäytetään riittävän kauaksi pysäytysviivan avulla. Tämä järjestely on olemassa tosin sen vuoksi, että Laivalinnankadulle kääntyville busseille jää riittävästi tilaa. Joka tapauksessa myös fillaristi hyötyy tästä, koska auton nokka ei vahingossakaan työnny pyörätien jatkeelle. On muuten jonkinasteinen tapa Varkaudessa, että auton keula työnnetään suojatien tai pyörätien jatkeen päälle punaisissa valoissa odotettaessa.

Googlen katunäkymässä näkyvät vielä vanhat järjestelyt. Nykyään reunatukea ei enää ole ja maalaus on uusittu. Googlen kameraan osunut harmaan auton kuljettaja ei ole huomioinut pysäytysviivaa, joka pilkistää sinisen pakun edessä.

Kauppakadusta

Kauppakadusta esitin jälleen kerran ihmetykseni, miksi katu ei voisi olla kevyelle liikenteelle pyhitetty kävelykatu. Alun perin kauppiaiden vastustamaa kävelykatua ei ole saatu kokeiltua edes kesäisin, mikä on ällistyttävää. En käsitä lainkaan, miksi peltilehmiä pitää marssittaa kadun läpi. Tästähän on juuri kyse, läpiajoliikenteestä. Eivät autoilijat pysähdy noin vain asioimaan, ellei heillä ole varta vasten asiaa liikkeeseen. Ja mitä hyödyttää, jos liikkeen edessä on yksi parkkiruutu? Mahtuvatko siihen kaikki asiakkaat? Joku joutuu aina pysäköimään kauemmaksi. Parkkipaikkoja lyhyen kävelymatkan päässä on, mutta se ei näytä riittävän. Pitää yrittää päästä oven eteen, vaikka onkin tiedossa, että lopulta joutuu kuitenkin ajamaan kauemmaksi parkkiin. Ja on hyvä muistaa, että ”kauemmaksi pysäköiminen” tarkoittaa Kauppakadun tilanteessa vain joidenkin satojen metrien kävelymatkaa.

Pyöräilijän kannalta Kauppakatu on moniongelmatapaus. Katua reunustavat kevytväylät, joita pyöräilijän on lainsäädännön mukaan pakko käyttää, vaikka ajoradalla ajaminen olisi helpompaa ja turvallisempaa. Onhan kadun nopeusrajoitus vain 20 km/h. Jalankulkijoiden välissä ei tee mieli ajaa ja yksisuuntaisella ajoradalla ei saa ajaa.

Huomattavaa on sekin, ettei Kauppakadulla ole juurikaan pysäköintipaikkoja pyörille. Pyörät siis jätetään talojen seinustoille tai puita vasten. Lisääkö tämä huoliteltua kaupunkikuvaa?

”Yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa”

Lopuksi muistutin myös siitä, että palautetta liikenneolosuhteista kannattaa antaa. Kun vuosia sitten lähetin palautetta Varkauden kaupungille, sähköpostiin ei vastattu, mutta ongelmapaikka kuitenkin korjattiin. Kun asiansa esittää napakasti ja perustellen, mahdollisuudet muutokselle ovat hyvät. Virkamiehistön puolestaan on syytä muistaa, että heidän tehtävänsä on palvella kaupunkilaisia. Hyvään hallintotapaan kuuluu esimerkiksi sähköposteihin vastaaminen.

Syyspyöräily Varkaudessa poiki siis varsin mainion jutun, jolla saatiin varmasti suunnattua huomiota fillarointiin ja pyöräilijän arjen haasteisiin. Ilahduttavaa oli, että juttu tuli lehteen näinkin myöhään syksyllä. Yleensähän pyöräilystä puhutaan mediassa enemmän keväällä ja kesällä. Näinhän se on, pyöräilyn edistäminen on ympärivuotista toimintaa.

, , , , , , , , , , ,

%d bloggers like this: