Uudistunutta Asemakatua tarkastelemassa

Onpas Jyväskylän Asemakadulle tullutkin loistavia pyöräparkkeja! Remontin yhteydessä on asennettu uusia pyörätelineitä ja nyt tarjolla on varmaankin kaupungin laadukkainta pyöräpysäköintiä. Telineet vaikuttavat oikein hyville ja ajatuksella toteutetuille. Pienenä esimerkkinä voi mainita kumisuojat, jotka estävät etuhaarukan naarmuuntumista. Näitä lisää!

Nyt meillä on kyllä hienot telineet, mutta tajuavatko kaikki käyttäjät niiden hienouksia? Kuvista näkee, kuinka huolimattomuudella vesitetään hyvät ominaisuudet ja yhdellä pyörällä voidaan viedä monta paikkaa. Vaikutti myös siltä, että ihmiset arkailevat kaksitasoisten telineiden ylemmän tason käyttöä. Ilmeisesti eturenkaan nostaminen (vaikkakin vain joitain kymmeniä senttejä) on vielä vieras ajatus, koska olemme tottuneet mataliin telineisiin. Joidenkin pyöräilijöiden ajattelemattomuutta kuvaa se, että muita kalusteita kuten penkkejä käytetään pyörätelineinä. Sokoksen kulmalle on jätetty tyhjä tila, joka on täyttynyt pyöristä. Ilmeisesti pyörätelineen puuttuminen vihjaa siitä, että kaupunki ei salli pyörien pysäköintiä jatkossa tällä paikalla.

Yhteinen tila

Asemakadun yläpään suunnittelussa on lähdetty liikkeelle yhteisen tilan konseptista. Tämä tarkoittaa, että alueella liikkuu kevyen liikenteen lisäksi myös autoja, mutta millekään liikennemuodolle ei ole varattu omaa osaa katualueesta. Kalusteet ja valaisimet ohjaavat autot kuitenkin kadun keskivaiheille. Pysäköintitilaa ei enää ole lukuun ottamatta kahta invapaikkaa. Asemakatu on osoitettu pihakaduksi, joten pysäköinti on sallittu vain merkityillä paikoilla.

On mielenkiintoista nähdä, kuinka yhteinen tila toimii käytännössä. Jyväskeskuksen pysäköintihalliin on melko paljon autoliikennettä ja monet tulevat autolla kadulle niin matkustajien kuin tavarankin lastausta ja purkua varten. Niin ikään nähtäväksi jää, alkavatko invaluvan haltijat pysäköidä pihakadulla, siis muuallakin kuin invapaikoilla. Toivottasti yhteinen tila ei muutu yhteiseksi parkkipaikaksi. Myös autojen nopeudet tuntuvat olevan suurempia kuin pihakadulla sallittu 20 km/h. Pihakadulla jalankulkijan pitäisi olla kuningas, mutta miten autoilijat reagoivat ”keskellä tietä” lampsiviin ihmisiin? Uskaltavatko jalankulkijat edes ottaa tilaansa vai kulkevatko he jatkossakin reunoja pitkin?

Pihakadulla ajaminen ja pysäköinti

Ajonopeus pihakadulla on sovitettava jalankulun mukaiseksi eikä se saa ylittää 20 km/h.

Pihakadulla ajoneuvon kuljettajan on annettava jalankulkijalle esteetön kulku.

Pysäköinti pihakadulla on sallittu merkityllä pysäköintipaikalla. Polkupyörän, mopon ja vammaisen pysäköintiluvalla varustetun ajoneuvon saa kuitenkin pysäköidä merkityn pysäköintipaikan ulkopuolelle, jos se ei kohtuuttomasti haittaa pihakadulla liikkumista.

– Tieliikennelaki 33 §

, , , , , , , ,

  1. #1 by Vesa-Pekka Tuomaala on 18.11.2011 - 19:44

    Loistava idea! Toivottavasti jossakin vaiheessa oppisivat muissakin isommissa kaupungeissa ottamaan kevyen liikenteen paremmin huomioon.

  2. #2 by Antti Poikola on 20.11.2011 - 15:58

    Hyvä artikkeli. ”Kevyt liikenne” terminä vain joutaa jo romukoppaan. Pyöräily on ajoneuvoliikennettä, jota ei voi perustellusti niputtaa aina yhteen jalankulun kanssa. Kevyt liikenne terminä on suomalaiskeksintö joka kuvaa liikennesuunnittelukultuuria, jossa jalankulkijat ja pyöräilijät siivotaan moottoriliikenteen tieltä pois taistelemaan keskenään elintilasta.

    http://www.kaupunkifillari.fi/blog/2009/05/22/kevyen-liikenteen-stigma/

  3. #3 by Kosti on 20.11.2011 - 19:20

    Totta, huono termihän se on. Ainakin omissa teksteissäni ”kevyt liikenne” elää osittain laiskuuteni vuoksi, kun en aina jaksa tai halua kirjoittaa ”pyöräilijät ja jalankulkijat”. Myös silloin, kun haluan erottaa näppärästi moottorittoman liikenteen moottorivoimalla kulkevasta liikenteestä. Pitääpä miettiä toisia tapoja asian ilmaisemiseksi.🙂

  4. #4 by Joni Kettunen on 21.11.2011 - 10:22

    Huomio joulukauden avajaisista, kun rakettien paukuttelun jälkeen autoleegio lähti Jyväskeskuksesta peltilehmien ajourille.

    Autoilijat päristelivät kuten ennenkin, poikkeuksena kadunvarsipysäköinti, jota ei enää ole. Luultavasti pienen siirtymäajan jälkeen jalankulkijat uskaltavat ottaa tilansa ja autoilijat ymmärtävät ettei kyseessä ole autotie. Itseasiassa kivetty tien pinta pistää autoilijan hidastamaan kulkupelin vauhtia. Näin ollen autoilija ehtii havannoimaan paremmin ympäristön tapahtumia.

    Oppimista odotellessa.

  5. #5 by Olli Pottonen on 21.11.2011 - 13:29

    ”Kevyt liikenne” on huono termi senkin takia, että sen merkitys on hyvin epäselvä. Virallisestihan se tarkoittaa jalankulkua, pyöräilyä ja mopoilua, mutta usein sillä tarkoitetaan vain jalankulkua ja pyöräilyä, vaan toisinaan myös veneilyä ja ratsastusta.

    Vielä termistöstä, blogi-isännän käyttämä ”Yhteinen tila” on aivan mainio.

  6. #6 by Joni Kettunen on 24.11.2011 - 8:28

    Fanitan yhteisöllisiä termejä, kuten mainittu ”yhteinen tila”. Niiden avulla voidaan luoda tunne yhteenkuuluvuudesta ja ihmiset voivat tuntea kuuluvansa johonkin suurempaan. Esimerkiksi: Tehdään Jyväskylästä hyvä kaupunki kulkea… Jyväskylä – laadukkaiden kulkureittien kaupunki?

    Lisätietoa kiinnostuneille löytyy Kaupunkifillarista (http://jkl.kaupunkifillari.fi/blog/2011/11/21/asemakadun-remontin-onnistuminen-pyorailyn-nakokulmasta/). Siellä on avattu mainiosti remontin onnistumista teknisestä näkökulmasta.

  7. #7 by Kosti on 24.11.2011 - 12:27

    Erinomainen artikkeli Kaupunkifillarissa. Itsekin ajoin Yliopistonkadun risteykseen ja ihmettelin, että mitenkäs tässä pitäisi nyt ajaa, kun halusin päästä pyörätielle. Piti sitten taluttaa suojatien kautta.😦 Varmasti Yliopistonkadun jalkakäytävillä pyöräily lisääntyy, kun pyöräilijöitä ”ohjataan” sinne. En ole myöskään varma siitä, tunnistavatko liikennevalot pyöräilijän vai pitääkö valoissa odottaa niin kauan, että taakse tulee auto. Pyöräkaistat selkeyttäisivät tilannetta.

%d bloggers like this: