Puhtaalta pyörätieltä ajoradan umpihankeen

Jyväskylässä pyörätiet ja jalkakäytävät on jaettu kiireellisyysluokkiin talvikunnossapidon osalta. Tämä on hyvä asia, sillä tehokas talvikunnossapito on elinehto talvipyöräilylle. Joissain paikoissa pyöräilijän sujuva eteneminen saattaa katketa ikävästi, sillä paikoittain pyöräilijän on määrä käyttää ajorataa. Sille johtava pyörätie voi olla priimakunnossa, mutta ajoradalla vallitseekin aivan erilainen keli, vaikka paperilla väylän pitäisi olla talvipyöräilyyn sopiva. Yksi tällainen paikka on Ilmarisenkatu, jonka kautta kulkee suosittu pyöräilyreitti keskustan ja kaupungin pohjoispuolen välillä.

Jalkakäytävän auraus on suoritettu näin mallikkaasti.

Pyöräilijän paikka on ajoradalla, mutta puuroutunut lumi hankaloittaa etenemistä. Mustat nuolet osoittavat pyöräilijän ajolinjaa.

Ajoradan kunnossapitoa Yrjönkadulta. Kadun kummatkin sivut ovat jalkakäytäviä.

Ilmarisenkadun jalkakäytävät kuuluvat kiireellisimpään AA-luokkaan, mikä näkyykin niiden hyvänä kuntona. Tourulan läpi kulkeva pyörätie kuuluu puolestaan A-luokkaan. Ilmarisenkadun ajoradan kunnossapidossa noudatetaan kiireellisyysluokkaa III. Vertailu osoittaa kevytväylän ja ajoradan luokitusten eroavaisuuden:

Ilmarisenkadun talvikunnossapidon kiireellisyysluokat:

» Kevytväylä, kiireellisyysluokka AA:

”AA-luokan kevyen liikenteen väylillä saa olla päivällä sateen jälkeen korkeintaan 20 mm lunta. Auraus kestää noin 4 tuntia ja tavoitteena on, että kadut on aurattu 4 h kuluessa lumisateen päättymisestä.”

(A-luokassa raja on niin ikään 20 mm, mutta tavoiteaika on lumisateen päättymistä seuraava aamu klo 7.)

» Ajorata, kiireellisyysluokka III:

”III-luokan ajoratojen auraustyöt aloitetaan, kun kadulla on sateen päätyttyä lunta 80 mm. Auraustyöt suoritetaan seuraavan päivän aikana klo 16 mennessä. Kadun pintaan tamppautunut lumipolanne poistetaan, kun sitä on kertynyt yli 80 mm.”

Lähde: Jyväskylän kaupunki.

Koska ajoradan laatuluokitus on huomattavasti kehnompi kuin sille vievien kevytväylien, päädytään tilanteeseen, jossa pyöräilijän sujuva eteneminen katkeaa. Kuvissa lunta ja polannetta on ajoradalla melko paljon, muttei riittävästi kunnossapidon aloittamiseksi. Kokemus kertoo, että 80 mm lunta vaikeuttaa pyöräilyä melkoisesti. 80 mm:n polannevaatimus voi puolestaan tarkoittaa sitä, että kadulle syntyy pyöräilijän kannalta erittäin vaarallisia ajouria, joille ei tehdä mitään ennen seuraavaa lumisadetta. Tämän vuoksi katu voi olla heikossa kunnossa useita viikkoja. Kun näihin lähtökohtiin yhdistetään vilkas autoliikenne ja kadunvarsipysäköinti, huomataan, että kadulla pyöräily on pahimmillaan vaarallista ja vähintäänkin epämukavaa.

Autoliikenteen muovatessa lumesta ”puuroa” ja syviä uria, tarvitsee pyöräilijä voimaa polkemiseen ja leveät nastarenkaat. Näihin vaatimuksiin pystyvät vastaamaan lähinnä pyöräilyn harrastajat, joita väylän käyttäjistä on vain pieni osa. Talvikunnossapidon lähtökohtana pitäisikin olla väylän heikoimman käyttäjän tarpeet. On myös syytä muistaa, että arkinen talvipyöräily ei saa olla urheilu- tai voimalaji.

Jos suosittu pyöräilyreitti kulkee osan matkaa ajorataa pitkin, pitäisi ajoradan kunnon olla silloin samaa tasoa kuin ajoradalle johtavilla pyöräteillä. Sen sijaan, että päätettäisiin pelkästään karttaa katsomalla tietyn alueen kuuluvan tiettyyn luokkaan, luokiteltaisiinkin väyliä niiden käyttäjien mukaan. Ne ajoradat, joilla on paljon pyöräilijöitä voisivat kuulua silloin korkeampaan luokitukseen.

Ilmarisenkadun tarkastelu osoittaa, että ajoratojen kolmas kunnossapitoluokka on liian heikko turvallisen pyöräilyn kannalta. On totta, että Ilmarisenkadun voi kiertää ajamalla Puistotorin ja Yliopistonkadun kautta. Tämä reitti on liikennevaloineen kuitenkin hankalampi ja siksi pyöräilijät suosivat Ilmarisenkatua. Kunnossapidon suunnittelussa olisikin painotettava niitä väyliä, joita oikeasti käytetään.

Talvipyöräilyn helpottumisesta hyötyvät myös jalankulkijat ja autoilijat.

Tällä pienellä ajoradan talvikunnossapidon parannuksella edistettäisiin talvipyöräilyä ja parannettaisiin pyöräilyreittien jatkuvuutta. Se olisi myös palvelus jalankulkijoiden turvallisuudelle. Ilmarisenkadun tapaisella väylällä pyöräilijä ryhtyy helposti lainsuojattomaksi ja polkee jalkakäytävällä, koska se tuntuu turvallisemmalta kuin huonokuntoisella ajoradalla pyöräily. Aurattu väylä on myös autoliikenteen etu. Pyöräilijästä ei tule silloin tientukkoa, koska hän voi edetä ripeämmin ja mutkittelematta.

, , , , , , , ,

  1. #1 by Joni Kettunen on 13.2.2012 - 14:25

    Vastaavanalaisia kadunpätkiä löytyy muutama Jyväskylästä, mutta löysin varmaan kaikkein vilkkaimman paikan.

    Kauppakadun alkupäästä puuttuu kevyen liikenteen väylä, mutta sekä Yliopsitonkadulta että Vapaudenkadulta sellainen löytyy. Mäki-Matista löytyy toinen helmi, kun Oikokatu muuttuu Vellamonkaduksi. Tuolla liikenneväylät ovat samassa kunnossa kuin Ilmarisenkadulla, sillä erotuksella että jalkakäytävät eivät välttämättä ole auratut. Oikokadulla kulkee paljon lasten rattaita, joten pyöräilijällä ei käytännössä ole mahdollisuutta oikaista jalkakäytävän kautta. Reitinvalinta pitää ottaa uusiksi tai taluttaa pyörää vähän matkaa.

    Selkein ratkaisu Ilmarisenkadun ongelmaan lienee esittää kuntalaisaloite (http://jkl.fi/hallinto/kuntalaisaloite) ja kirjata sinne jotain. Ajoradan aurauksen kiireellisyysluokan nostaminen toisi nopeimman muutoksen ongelmaan, mutta pidemmällä tähtäimellä auttaisi vain pyöräkaistan tekeminen ongelmapätkälle. Suosittelen kirjoittamaan aloitteen, koska olet selostanut asian näin hyvin tällä sivulla. =)

  2. #2 by Kosti on 13.2.2012 - 22:05

    Oikein hyvä vinkki tuo kuntalaisaloite. Kiitos! 🙂 Pitääpä ihan tosissaan miettiä, uskaltaisiko tuollaisen tehdä. Perustelut olisivat tosiaan aika valmiina jo tässä blogikirjoituksessa. Samalla pitää myös tutustua tarkemmin noihin mainitsemiisi paikkoihin. Eli olisiko mahdollista saada nekin mukaan samaan aloitteeseen, jotta useampi pyöräilijä hyötyisi aloitteesta? Olinkin varma, että Ilmarisenkadun kaltaisia paikkoja löytyy muualtakin kaupungista, minulle Ilmarisenkatu on vain se tutuin tapaus.

  3. #3 by Joni Kettunen on 20.2.2012 - 13:07

    Kuntalaisalote on ”vain” ehdotus, joka kertoo virkamiehille ja kunnan päättäjille mitä voisi tehdä kaupungin kehittämiseksi. Toteutuksen nopeus riippuu paljon asian kiireellisyydestä…

    Suosittelen tekemään aloitteen, saisit useamman kulkijan elämää helpotettua.

  4. #4 by Kosti on 13.3.2012 - 11:33

    No niin, asiaa on nyt käsitelty kaupungin taholta. Ehdotin Ilmarisenkadun kiireellisyysluokan korotusta kuntalaisaloite-lomakkeella. Kaupunki vastasi, että Ilmarisenkatu on jo nyt pääväylä ja kuuluu siksi ykkösluokkaan. Eli kaupungin nettisivuilla olevassa pdf-kartassa (http://www.jyvaskyla.fi/kadut/kunnossapito/talvihoito/kadut) katu olisi merkitty väärään luokkaan (?). Hieman erikoista siksikin, koska katu ei havaintojen perusteella vaikuta kuuluvan ykkösluokkaan. Ellei muutos ole tapahtunut sitten ihan hiljattain tai ellen ole ymmärtänyt jotain taas väärin. Lupasivat kuitenkin tarkkailla väylän kuntoa jatkossa.

    https://s-asiointi.jkl.fi/eFeedback/fi/View/3974

  5. #5 by Antti-Juhani Kaijanaho on 23.3.2012 - 17:30

    Linkittämäsi kartan mukaan Ilmarisenkatu on pääväylä Aren aukiolta Kalevankadulle. Mutta taisit tarkoittaa Kalevankadusta eteenpäin?

  6. #6 by Antti-Juhani Kaijanaho on 23.3.2012 - 17:32

    Plus kevyen liikenteen väylänä koko Ilmarisenkatu on korkeimmassa luokassa (AA). http://www.jyvaskyla.fi/kadut/kunnossapito/talvihoito/kevytvaylat

  7. #7 by Kosti on 31.3.2012 - 14:47

    Kyllä vain, tuota Kalevankadun ja Yrjönkadun välistä pätkää tarkoitin. Palautteeni/aloitteeni oli muuten huomattavasti pidempi ja perustellumpi, kuin mitä tuohon julkiseen vastaukseen oli liitetty.

  8. #8 by cuqliwzxwqsp on 20.6.2013 - 5:28

    swqpamcnjxrl

  9. #9 by ueqrfcslsbml on 20.6.2013 - 6:32

    gniwiqkworaf

%d bloggers like this: