Rajakadun ja Sepänkadun risteys pyöräilijän kannalta

Polkupyörän ja auton välinen kolari Sepänkadun ja Rajakadun risteyksessä nostatti keskustelua väistämissäännöistä sanomalehti Keskisuomalaisen palstoilla. Jostain syystä moni keskustelija luuli, että kääntyvän auton väistämisvelvollisuus suoraan ajavaa pyöräilijää kohtaan lakkaa, jos auton eturenkaat ehtii kääntää suoraan ennen pyörätien jatketta.

Jyväskylä: 05.06.2012 klo 13.20 Rajakadun ja Sepäkadun risteyksessä henkilöauto törmäsi polkupyöräilijään. Autoa kuljettanut -48 syntynyt paikkakuntalainen kääntyi Rajakadulta oikealle Sepänkadulle ja pyöräilijä -87 syntynyt nainen ajoi pyörätietä suoraan Nisulankadun suunnasta. Ajoneuvon ja polkupyöräilijän ajolinjat kohtasivat suojatiellä ja pyöräilijä osui auton vasemman etupyörän kohdalle ja lensi konepellin ja tuulilasin kautta auton oikealle puolelle. Henkilöautolle ja pyöräilijälle oli vihreä liikennevalo. Autoilijan mukaan pyöräilijä oli tullut niin kovaa vauhtia, että ei ollut mahdollisuutta väistää. Auto ja pyörä vaurioituivat kolarissa. Asiaa tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

– Keski-Suomen poliisilaitoksen tiedote onnettomuudesta 5.6.2012 klo 17.

Onnettomuuspaikka. Auto kääntyi Sepänkadulle kuvan Nissanin tapaan. Pyöräilijä puolestaan ajoi risteykseen kuvaajan selän takaa, Nisulankatua pitkin.

Myöhemmin liikkuva poliisi varmisti, että kääntyvä autoilija on tässäkin tapauksessa väistämisvelvollinen. Syntyisikin varsin erikoinen tilanne, jos väistämisvelvollisuus olisi pyöräilijällä. Silloin vihreä valolla ei olisi merkitystä, koska pyöräilijän olisi aina väistettävä  ajoradan liikennettä.

Kysymykseksi nousi myös miten kaukana oleva pyörätien jatke kuuluu vielä risteykseen. Vastausta absoluuttisen metrimäärän muodossa tälle ei ole lainsäädännössä olemassa. Maalaisjärjellä ajateltuna risteysalueeksi muodostuu liikennevalojen rajaama alue.

Onnettomuus nosti esiin hyvin Sepänkadun ja Rajakadun risteyksen puutteet pyöräilijän kannalta. Alikulun vuoksi pyörätie on rakennettu kaartamaan ”irti” ajoradasta.  Autoilija ehtii kiihdyttää vauhtiaan huomattavasti ennen pyörätien jatketta, mikä heikentää pyöräilijän turvallisuutta. Järjestelyn hyvä puoli on, että pyöräilijällä on pienempi jäädä kuolleeseen kulmaan, koska autoilija ylittää pyörätien jatkeen kohtisuoraan.

Ylämäkeen ajava pyöräilijä jää piiloon pensaan taakse. Tämä lienee yksi osatekijä onnettomuuden synnyssä.

Näkymä Rajakadulta onnettomuuspaikalle. Pihlajat ja pienemmät pensaat peittävät näkyvyyttä pyörätielle ja jalkakäytävälle.

Tämä punainen valo ei aina osu autoilijan silmään. Pitkäksi ajanut autoilija ei enää näe valoja, koska risteyksen toisella puolella ei ole toisto-opastinta. Pysäytysviiva voisi auttaa oikean pysähtymispaikan havaitsemisessa.


Murheenkryyni on myös mainittu alikulku, jota reunustavat tiheät pensaat. Näkemät ovat lyhyitä ja mäet jyrkkiä. Toiselle puolelle alikulkua on jopa tehty saareke, jonka keskellä kasvaa puu. Aivan kuin risteys ei olisi muutenkin jo riittävän haastava. Tunnelissa ei ole kunnollista valaistusta. Nykyaikainen alikulku on valaistu myös päiväsaikaan, mutta tähän alikulkuun ei pääse päivänvalokaan kunnolla.

Vasemmanpuoleinen pensas estää näkemästä vastaantulevaa liikennettä…

…ja puska estää näkemästä myös oikealle.

Nisulankatua ajava ei näe, tuleeko alikulusta (vasemmalta) risteävää liikennettä.

Alikulun toinen suuaukko. Neljän väylän epäsymmetrinen risteys, jonka keskellä on huonokuntoinen saareke. Alikulku näyttää luolalta, koska pensaat on päästetty rehottamaan. Näkymät tälläkin puolella nollassa.

Pimeää on päivälläkin! Ja illalla vasta onkin, koska valaisimet ovat kohdanneet loppunsa ilkivallantekijöiden käsien kautta.

Joskus kirjoittelin, kuinka joillain pyöräilijöillä on tapana soittaa kelloa, kun näkymät sivuille ovat huonot. Kuvia ottaessani huomasin, että noin joka toinen alikulkua käyttävä pyöräilijä rimputti kelloa. Se kertonee jotain siitä, miten vaaralliselta pyöräily tällaisessa paikassa tuntuu. Kaupungin olisi ryhdyttävä toimiin. Ensiksi voisi tarttua vesuriin ja siistiä puskat pois niin alikulun ympäriltä kuin risteysalueeltakin. Myös alikulun valaistus kaipaisi kohennusta.

, , , , , , , ,

  1. #1 by Jarno on 8.6.2012 - 16:19

    Mielenkiintoinen siinä mielessä, että reilu 10 vuotta sitten ajoin itse autoa ja sain viritetyn mopon auton kylkeen. Tuolloin poliisi ihan mittanauhalla mittasi, että mikä on pyörätien etäisyys ajoradasta. Tästä googlen linkistä näkee kohdan: http://goo.gl/maps/ubxP Mopoilija tuli siis tuolta pyörätieltä oikealta. En muista enää tarkkoja metrimääriä, mutta silloin vain sanottiin että pyörätie oli ”tarpeeksi” kaukana, ettei syy ollut minun. Mopo oli tullut arviolta 70km/h tuolta pusikon takaa auton kylkeen. Toki tämä tilanne on erilainen, koska Jyväskylän onnettomuudessa pyöräilijälle oli myös valo-ohjaus.

  2. #2 by Liikennevideo on 17.10.2012 - 7:27

    https://liikenteessa.files.wordpress.com/2012/06/img_7021.jpg?w=620&h=413

    Tuo vasemman puoleinen liikennevalo suojatien TAKANA ja VASTAANTULEVAN liikenteen toisella puolella, on ihan järjetön. Se on varmasti asennettu väärin ja sen kuuluisi olla toiseen suuntaan! Liikennevalon kääntäminen oikein päin poistaa ongelman.

%d bloggers like this: