Arkisto kategorialle Autoilu

Arvokkaita nesteitä

Kukas se sanoikaan, että autoilu on nykyään kallista? Ai tosiaan, kaikki. Tankin täyttäminen on konkreettinen esimerkki maailmankaikkeuden pyrkimyksestä tasapainoon: säiliö täyttyy, tili tyhjenee. Huomasinpa, että ylimääräiset kolikot katoavat taskun pohjalta myös silloin, kun joutuu täyttämään sen toisen tärkeän tankin autossa.

Lasinpesunestettä nimittäin kuluu näin kevään kurakeleillä melko paljon. Isokin säiliö tyhjenee pikaisesti, kun tuulilasia joutuu tiskaamaan vähän väliä. Niin kävi taas, että suihku heikkeni kuin keski-ikäisellä miehellä ja jouduin kurvaamaan huoltamolle antamaan pesurille lisää juotavaa. Toki takakontissa oli litran varapullo valmiiksi laimennettua pesunestettä, mutta se on vain hätätapauksia varten.

Saapastelin sisään Tourulan Nesteelle ja suuntasin pesunestehyllylle. Lasolia, Volteraa, tavallista vai sitruunaa, arvuuttelin. Katselin myös hintoja, koska eihän tuollaisesta äkkiä hupenevasta litkusta kannata paljoa maksaa. Valikoima oli aika pieni, ja jotain kummaa hinnoissakin oli.

Lopulta päädyin halvimpaan vaihtoehtoon, joka oli Nesteen omaa keitosta. En voinut uskoa pullon hintaa. Olivatko nesteiden höyryt sumentaneet näköäni? Hinta oli kuusi euroa! Siis litralta! Käsittämätöntä! Vielä yksi huutomerkki!

Pakko oli alistua ja ostaa, kun en muualtakaan viitsinyt ainetta lähteä etsimään. Tankki oli saatava täyteen heti ja vesikin oli tietysti huoltsikalla kätevästi lähellä. Vesi sentään oli vielä ilmaista.

Myönnän. Oli täysin oma vikani maksaa tuollaisia summia. Fiksumpi olisi ostanut tarjouksesta koko vuoden pesunesteet ja käynyt hakemassa vain veden Nesteen letkusta. Mutta joskus säiliö tyhjenee tien päällä kotipihan sijaan, eikä silloin jää useinkaan muuta vaihtoehtoa kuin ostaa kallista nestettä.

Normaalia kevätkeliä Nelostiellä.

Ennen oli hokema ”artisti maksaa”. Nykyisin se on muuttunut muotoon ”autoilija maksaa”. Pakko ostaa kallista, etenkin silloin, kun ei ole muuta paikkaa hankinnoille kuin huoltamo. Tämänhän huoltamot tietävät. ”Normaalihinta” pesunesteellekin olisi kai ollut useita euroja (jopa yli puolet?) halvempi. En oman mielenterveyteni vuoksi edes uskalla arvailla, paljonko kuuden euron pesunesteessä on katetta.

Kannattaako huoltamolta ostaa enää muuta kuin polttoainetta? Kahvi on kallista (ja huonoa), autonpesu on kallista ja tarvikkeet ovat tietysti omissa hinnoissaan. Palveluja ei tietenkään enää ole, eikä huoltohalliakaan, vaan vaihdat rikkoutuneen polttimon itse pimeällä pihalla näpit jäässä. Tietysti on oltava ensin niin onnekas, että huoltamon hyllyssä on ollut juuri niitä harvinaisia polttimoita, joita autosi syö.

Tästä johtuen pyrin juomaan kahvini oikeassa kahvilassa kaukana ABC-toteemipaalujen synkistä varjoista, pesen auton itsepalvelupesulassa (maksoi muuten viimeksi neljä euroa), hankin autotarvikkeet marketeista tai varaosakaupoista ja tankkaan tarvittaessa ”kylmikseltä”. Mihin enää tarvitsen huoltoasemia?

Ps. Kuulittekos muuten, että kahvin markkinahinta on laskussa? Olen varma, että ensi kesänä kahvikupin hinta laskee taatusti joka huoltamolla. Eikun hetkinen, mites se meneekään…

Mainokset

, , , ,

6 kommenttia

Autotietous testissä

Keskisuomalaisen autot ja liikenne -liitteellä on meneillään autotietämystä mittaava kilpailu. Itsekin vastauksia kovasti pohdiskelin. Ohessa joitain mietteitä.

Helpoimpia taisivat olla kysymykset, joihin liittyi kuva. Sen verran tarkasti tulee autolehtiä luettua, että kojelaudankin perusteella auton pystyy tunnistamaan. Hankalimmat kysymykset käsittelivät paikallisia autoliikkeitä, koska harvassa niistä kovin usein vierailen. Puhumattakaan, että tietäisin tarkemmin jyväskyläläisen automyynnin historiasta. Näistä kysymyksistä moneen piti vastata musta tuntuu -periaatteella. O.K. Autoa koskevaan kysymykseen heitin sen helpoimman ratkaisun, eli veikkasin, että autoliikkeen nimi tulee sen perustajan nimikirjaimista. Turha kysyä, mitkä ne nimet olivat. Onneksi väärät vastaukset eivät mitätöi suoritusta tässä kilpailussa.

Kysymys R-kirjaimella alkavista automerkeistä oli kutkuttava. Sitä sai hetken aikaa miettiä. Ensimmäinen oli tietysti melko helppo, Rolls-Royce. Toiseksi mieleeni tuli Rover, jonka tuotannosta muistin sekä vanhoja malleja että jännästi muotoillun ”uusvanhan” 75-mallin. Kolmanneksi automerkiksi laitoin Reliantin. Tästä muistijäljestä kuuluu iso kiitos Jeremy Clarksoninille, jonka ”koeajossa” Reliant Robin taisi kulkea suurimman osan matkasta kyljellään. Ovatkohan britit jotenkin erityisen viehättyneitä R-kirjaimella alkaviin automerkkeihin? Niin monta R-alkuista merkkiä saarivaltiosta on tullut ja minunkin mieleeni tulleet ensimmäiset kolme olivat brittejä.

Myös sata vuotta viime vuonna täyttänyt automerkki oli hankala. Eipä tullut mieleen yhtään merkkiä, jolla olisi ollut synttärimainontaa tai sataseen viittaavia erikoismalleja. Laitoin lopulta vastaukseksi erään jenkkiautonvalmistajan nimen.

Opelin ikää koskeva kysymys oli erikoinen. Olisin voinut vaikka vannoa, että oikea vastaus olisi ollut 113 vuotta. Muistin tämän siitä, että pari vuotta sitten Opelilla oli 111-vuotisjuhlamalleja, joiden yhteydessä mainittiin ensimmäisen Opel-auton valmistuneen vuonna 1899. Asia jäi painamaan, joten piti turvautua Wikipediaan. Yksi selitys voisi olla tämä: ensimmäinen Opel valmistettiin vuonna 1863, mutta kyseessä ei ollut suinkaan auto, vaan ompelukone. Näin oikea (tai vähiten väärä) vastaus olisi 150 vuotta. Olisin halunnut protestoida, koska katsoin kysymyksen koskevan juurikin Opel-autoja.

Tietokilpailun pääpalkinto on 1500 euron lahjakortti. Jos onni potkaisisi, niin pitäisiköhän hankkia elämäni ensimmäinen kesäauto? Oma suosikkini kesän kruisailuun olisi Peugeot RCZ, mutta se ei aivan tuolla summalla irtoa. Joutuisin varmaan tyytymään edellisellä vuosituhannella syntyneeseen kaksnollakutoseen. Tuossa tapauksessa autoliike saisi luvan ostaa auton takaisin syksyllä…

, , ,

4 kommenttia

Kilpibongailua

Onpa taas osunut silmiin hauskoja rekisterikilpiä. Tänään tuli vastaan Mercedes-Benzin E-sarjalainen, jonka tunnus oli räväkästi XXX-1. Olisipa kerrassaan hauskaa tietää, mihin kirjaimet viittaavat. Saattaa olla, että äksät näyttävät vain niin erikoiselta, että omistaja on halunnut ottaa ne pelkästään ulkonäöllisistä syistä. Häveliäänä miehenä en kehtaisi triplaäksää omaan autooni ottaa. Veikkaan, että aika monelle ihmiselle niistä tulee mieleen ei vain Vin Dieselin tähdittämä elokuva, vaan myös aikuisviihde. Varsinkin nyt, kun alan nettisivujen päätteeksi saa kolme äksää. Ikävämpi juttu, jos tätä ei tullut miettineeksi kilpiä tilatessaan.

Samalla reissulla bongasin myös BIL-alkuisen kilven. Arvaattekin varmasti auton merkin. Kyllä, Volvohan se oli. Olikohan se matkalla Biltemaan?

Myös KOX-alkuiset kilvet ovat huvittaneet minua. Kilvet.com-sivuilla oli vihjettä, että myös COX-kilpiä on ollut liikenteessä. COX ja KOX ovat aika erikoisia valintoja kirjainyhdistelmiksi, koska sanana ne muistuttavat ääntämykseltään englannin sanaa cocks. Sehän on tietenkin suomeksi kukot, mutta onpa sanalla jokunen alatyylinenkin merkitys. Cox (lyhennettynä sanasta coxswain) taas tarkoittaa perämiestä, ja perämiehellä voi olla monta merkitystä suomen kielessä. Siksipä hieman ihmettelen, että tällaisia kilpiä on päästetty liikkeelle. Trafin periaatteena pitäisi olla, ettei hyvän maun rajoilla tasapainottelevia kilpiä hyväksytä. Ehkäpä tämä vain kertoo siitä, että Trafin palveluksessa ei ole kaksimielisyydestä kärsiviä virkamiehiä.

Erityistä hauskuutta KOX-bongaukseen toi auto, johon kilpi oli kiinnitetty. Kyseessä oli Audin metallimöhkäle Q7, sisällään kaksi miestä. Jokainen saa päättää itse, olivatko miehet kukkoja vai jotain ihan muuta…


Monella tuntuu olevan trendikkäänä harrastuksena kilpien numeroiden bongailu. Siis siten, että aloitetaan ykkösestä ja yritetään löytää liikenteestä kaikki numerot väliltä 1-999 oikeassa järjestyksessä. Minuakin houkuteltiin kesällä mukaan tuohon peliin, mutta enhän minä raukka pärjännyt lajissa ollenkaan! Ongelmana on nimittäin se, etten yksinkertaisesti pysty keskittymään autoa ajaessani ympärillä pyöriviin kilpiin. Kaikki tarmoni menee muun liikenteen havainnointiin ja auton pitämiseen tiellä, minkä johdosta kilpien katselu unohtuu hetkessä. Lohdutin itseäni sillä, että ajamiseni on varmasti pikkuisen turvallisempaa, kun keskityn itse asiaan.

, , , ,

4 kommenttia

Vinossa edelleen

Elokuun alussa kirjoittelin tyytyväisenä, kun osa pyöräilijöille vaarallisista vinottaisista pysäköintiruuduista poistettiin Kauppakadulta. Nyt tyytyväisyys on hiukan vähentynyt, sillä autojen pysäköinti vinottain jatkuu paikalla edelleen.

Tällä kertaa syy ei ole oikeastaan autoilijoissa vaan siinä, miten huolimattomasti ajoratamerkinnät on paikalle tehty. Uudet viivat on maalattu vanhojen päälle, eikä vanhoja ole viitsitty poistaa kunnolla. Ei siis ihme, jos väärinkäsityksiä syntyy. Kun yksi auto pysäköidään vinottain, muutkin seuraavat esimerkkiä.

Vanhat, huonosti poistetut merkinnät ohjaavat pysäköimään väärin.

, , , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: