Avainsanat: jalkakäytävä

Kaupungin suurin pizzataksi

Saanko esitellä: Jyväskylän suurin pizzataksi!

Kyllä vain. Se on Jyväskylän Liikenteen bussi pysäköitynä kevytväylälle siksi aikaa kun kuljettaja on syömässä tai noutamassa pizzaa viereisestä pizzeriasta.

Ja jotta tämä jättikokoinen pizzankuljetin ei olisi päässyt jäähtymään kuljettajan tauon aikana, oli auto jätetty tyhjäkäynnille. Nerokasta!

Hauskaa tai ei, mutta nämä autoilun ”ammattilaisten” pelleilyt alkavat jo vähitellen ärsyttää. Etenkin siksi, että olen antanut tästä samasta asiasta palautetta Jyväskylän Liikenteelle aiemminkin, kun bussikuskit edellisen kerran alkoivat käyttää pyörätietä parkkipaikkanaan. Silloin huomautin asiasta myös paikalle saapuneelle kuljettajalle, joka hyvin epäkohteliaasti kyseli minulta, että ”ootsä jokú kyttä?”. Kummallista, että kuljettajien asiakaspalvelu ei ulotu ollenkaan auton ulkopuolelle.

Palautteen jälkeen liikennöitsijä lupasi teroittaa kuljettajille, ettei pyörätie ole parkkipaikka. Miksi tällaista edes pitää opettaa ajokortillisille ihmisille? Nyt oppi on unohtunut, vai onko liikennesääntöjä koskaan osattukaan? Eikä riitä, että ”ammattilainen” häiritsee piittaamattomuudellaan pyöräilyä ja jalankulkua, vaan hän myös kaasuttaa lähitalojen asukkaat.

Onneksi liikennerikollisen jäljittäminen ei ole näissä tapauksissa kovin vaikeaa, kun firman nimi lukee kissankokoisilla kirjaimilla auton kyljessä. Hyvää mainosta vai mitä? Ei ole kivaa valittaa tällaisesta, mutta miksi Jyväskylän Liikenteen kuljettajat antavat valittamiseen näin helposti aihetta eivätkä kunnioita lainkaan pyöräilijöitä ja jalankulkijoita?

Ammattikuljettajien koulutuksesta taitaa puuttua kaksi tärkeää kurssia: ammattiylpeys ja heikomman huomioiminen liikenteessä.

Mainokset

, , , , , , , ,

2 kommenttia

Ethän pyöräile jalkakäytävällä?

Edellisessä blogimerkinnässä kirjoitin siitä, miten laadukkaalla talvikunnossapidolla voidaan vähentää jalkakäytävällä pyöräilyä. Aihepiiristä tuli mieleeni tapaus kesältä 2011, kun jalkakäytävällä pyöräillyt tönäisi jalankulkijaa.

Tapahtumapaikka oli Yliopistonkatu 6:n edusta, jossa jalkaväki saa tyytyä varsin kapeaan jalkakäytävään. Silminnähtävästä kapeudesta ja jalkakäytävän liikennemerkistä huolimatta väylällä pyöräily on tavallista. Ajoradalla ei uskalleta ajaa, koska siellähän on herranjestas autoja! Kadun toisella puolella on pyörätie, mutta sinne pääsyä odotellessa vanhuuseläke ehtisi tulla ennemmin kuin vihreä valo. Taluttaminen ei ole tietenkään vaihtoehto, jos on mahdollista voittaa puoli minuuttia ajamalla tuo pätkä. Näiden seikkojen vuoksi moni päättää ajaa ”nyt tämän kerran ihan vähän tässä jalkakäytävällä”. Kerron seuraavassa, miksi vähän on tässä asiassa aina liikaa.

Siinäpä siis yhtenä kesäpäivänä tallustelin. Minua vastaan tuli iäkkäämpi rouva ja vähän matkan päässä rouvan takana kaksi aikuisikään selviytynyttä pyöräilijää. Varmaan älyävät väistää, ajattelin. Ajattelin väärin. Aloimme kohdata rouvan kanssa, kun pyöristä ensimmäinen pujotteli välistämme. Rouva ei ensimmäistä pyörää oikeastaan huomannutkaan, mutta sen jälkimmäisen kylläkin. Sen sijaan, että toinen pyöräilijä olisi jäänyt odottelemaan rouvan taakse, päätti hän kuitenkin yrittää kahden jalankulkijan välistä ajamista.

Ei onnistunut ohittaminen, vaan pyörän tanko osui rouvaa selkään. Otin askeleen ajoradan suuntaan, koska muuten pyöräilijä olisi tullut minunkin päälle. Seuraavaksi oli vuorossa sivuaskel takaisin, kohti rouvaa, joka näytti olevan kaatumaisillaan. Hän pysyi onneksi pystyssä, mutta säikähti pahanpäiväisesti selkäpuolelta tullutta hyökkäystä.

Pyöräilevää törppöä asia ei paljoa vaivannut, vaan hän meinasi jatkaa matkaansa. Sain hänet kuitenkin pysäytettyä ja totesin hänelle hänen aiheuttaneen vaaraa ajamalla jalkakäytävällä. Kehotin häntä jatkossa ajelemaan jossain muualla. Pikaisen kyselyn jälkeen selvisi, ettei rouvalle ollut sattunut pahempaa, ja pienen päivittelyn jälkeen tilanne rauhoittui.

Tämä tapahtuma kuohautti vertani sen verran, että aloitin pienen kampanjan. Katson asiakseni huomauttaa, jos pyöräilijä aiheuttaa jalankulkijoille vaaraa ajamalla jalkakäytävällä. Aina en viitsi päätäni aukoa, koska äänessä saisi olla vähän väliä. Mutta ainakin silloin, kun jalankulkijoita on enemmän ja joku ajattelematon pyöräilijä käyttää heitä pujottelukeppeinä.

Huomautuksen voi tehdä esimerkiksi sanomalla napakasti, että ”tässä on jalkakäytävä, pyöräilethän ajoradalla, kiitos”. Olenpa kuullut muidenkin jalankulkijoiden huomauttelevan pyöräilijöitä. Ihmiset ovat oikeasti vihaisia jalkakäytävällä ajelusta. Jotkut näpäyttävät väärään paikkaan eksyneitä fillaristeja sanomalla ”onpas siinä isokokoinen alle 12-vuotias”. Tässä letkautuksessa on vain se huono puoli, ettei suurin osa ymmärrä, mihin sillä viitataan.

Tässä siis pieni muistutus siitä, että jalkakäytävällä pyöräileminen ei ole milloinkaan hyvä asia. Jalkakäytävät ovat syystä jalkakäytäviä. Esimerkiksi portaasta ulos astuvaa jalankulkijaa tai porttikongista työntyvää autoa on paha väistää millään jalankulkua nopeammalla etenemistavalla.

Ikävää on sekin, että jalkakäytävällä ajelu on äärimmäisen tehokas tapa pilata pyöräilijöiden mainetta. Kyynärpäätaktiikalla etenevä pyöräilijä loukkaa jalankulkijan tilaa, mikä aiheuttaa ärtymystä. Pyöräilijän törttöily jalkakäytävällä kertoo laiskuudesta sekä piittaamattomuudesta toisia kohtaan.

Miksi poliisi ei valvo tätä rehottavaa ongelmaa? Ei luulisi olevan vaikeaa laittaa poliisiautoa parkkiin vaikkapa Kauppakadulle ja napata jalkakäytävää pitkin polkevia puhutteluun takapenkille. Voisin taata, ettei asiakkaista olisi pulaa ja valvonnasta olisi hyötyä.

Polkupyörän alle jäämisellä voi olla vakavia seurauksia. Yllättävä töytäisy ja siitä johtuva hallitsematon kaatuminen voivat johtaa pahoihin vammoihin, myös nuorilla ihmisillä. Kuolema fillari vs. jalankulkija -onnettomuudessa ei ole Suomessakaan tuntematon asia. Pyöräilijän helpomman elämän etsimisellä voi olla muitakin seurauksia kuin vain yleinen paheksunta.

, , ,

Jätä kommentti

Liikennemerkkiarpajaiset

Arvotaan seitsemän liikennemerkkiä ja kolme lisäkilpeä…

Tähän väliin voisin kirjoitella hieman Varkauden kevyen liikenteen väylistä. Yksi niiden perusongelmista liittyy mopoiluun. Normaalistihan mitään ongelmaa ei pitäisi olla. Jos lisäkilvellä niin määrätään, mopoilla saa ajaa kevyen liikenteen väylillä.

Varkaudessa homma on hoidettu kauniisti sanoen hieman vasemmalla kädellä. Tyypillisin virhe on, että väylän toisessa päässä on lisäkilpi ja toisessa ei. Syntyy siis yksisuuntainen mopoväylä. En tiedä, onko missäänpäin Suomea sattunut onnettomuuksia tällaisilla väylillä. Onnettomuustilanne voi olla juridisesti epäselvä, kun ei varmasti tiedetä saako väylällä mopoilla vai ei.

Otin alkusyksystä yhteyttä Varkauden kaupungin tahoon, jonka vastuulle kuuluu teiden kunnossapito. Olin listannut sähköpostiviestiini pari kevyen liikenteen kannalta epäselvintä paikkaa. En ole vieläkään saanut vastausta viestiini (vrt. vastaava tilanne Jyväskylässä), mikä kertonee paljon tienpitäjän suhtautumisesta asiakaspalautteeseen.

Viestini yksi kohta kosketti Valtatie 23:n ja Käärmeniementien risteyksestä alkavaa kevyen liikenteen väylää kohti Viitostien ramppia (merkitty karttaan sinisellä). Tilanne väylällä oli epäselvä, koska asianmukaiset liikennemerkit puuttuivat, eikä siten ollut varmuutta, saiko väylällä mopoilla. Pyysin viestissäni, että tilanne selkeytettäisiin oikeilla liikennemerkeillä. Ette halua tietää, mitä tapahtui.

Ettäkö haluatte? No tässäpä kuva liikennemerkistä ja lisäkilvestä, jotka on hiljattain paikalle asennettu.

Suomen kielessä on vain yksi lause, joka parhaiten kuvaa tilannetta: ”Homma meni täysin perseelleen”. Paikalle on siis arvottu jalkakäytävän merkki, jonka alle on laitettu lisäkilpi ”Mopolla ajo sallittu”. Ratkaisu on siis aivan järjenvastainen: jalkakäytävällä, jossa pyöräily on kielletty, sallitaan kuitenkin mopoilu! Käsittääkseni ratkaisu on myös lainvastainen. Mopoilun voi sallia vain pyöräteillä (liikennemerkki nro. 422), yhdistetyillä pyöräteillä ja jalkakäytävällä (nro. 423) tai rinnakkain olevalla pyörätiellä ja jalkakäytävällä (nro. 424 ja 425). Huomaa vielä, että merkki on asennettu yleisen käytännön vastaisesti väylän vasemmalle puolelle. Lisäksi vastakkaisesta suunnasta tultaessa merkinnät ovat tällaiset:

Eli toisesta suunnasta tultaessa kyseessä onkin kevyen liikenteen väylä, jossa mopolla ajaminen on kielletty! Voiko yhtään sekavampaa väylää enää tehdä?

Absurdeinta hommassa on se, että uusi liikennemerkki siirtää pyöräilijät ajoradalle, joka tässä tapauksessa on Valtatie 23! Vilpitön tarkoitukseni oli parantaa etenkin pyöräilijöiden oikeudellista asemaa väylällä, mutta nyt olenkin ainakin välillisesti huonontanut heidän asemaansa. Kaupunki (tai tiepiiri, kumpi tästä sotkusta nyt ikinä onkaan vastuussa) kuvainnollisesti lyö pyöräilijöitä naamaan ja huutaa perään: tervemenoa hippasille tukkirekkojen kanssa! En voi olla pohtimatta, onko tämä muutos tehty vain kiusallaan, koska minä satuin antamaan palautetta asiasta. Mahdoinko loukata tienpitäjän kunniaa verisesti, kun haastoin heidän ammattitaitonsa bongaamalla virheen?

Toinen minua pohdituttanut seikka on se, että eikö kukaan (liikennesuunnittelija/insinööri/merkin asettava työmies) ajattele tekemisiään? Vai otetaanko varastosta summassa vain jokin oikeaa merkkiä muistuttava, samanvärinen merkki ja pistetään paikoilleen? Viimeistään lisäkilpeä ruuvatessa pitäisi käydä mielessä, minkä merkkien yhteyteen se soveltuu. Käynnissä tuntuu olevan jonkinlainen liikennemerkkilotto.

Koska tunnen osasyyllisyyttä tapahtumiin, aion vielä taistella toisenkin erän tässä asiassa. Ilmeisesti olisi pitänyt artikuloida pyyntönsä tarkemmin heti alkuunsa: laittakaa paikalle yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki. Luulin kuitenkin, etteivät tienpidon ammattilaiset voisi tehdä näin idioottimaista ratkaisua. Olin väärässä. Kirjoittelen sitten lisää, kun asia etenee.

, , , , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: