Avainsanat: kevyt liikenne

Pyöräilijänä Lutakon työmaalla

Siinäpä haastetta kerrakseen, kun aloitetaan suuria rakennusurakoita ja liikenne pitäisi saada jotenkin toimimaan niiden yhteydessä. Valitettavan usen käy niin, että autoliikenne saa suunnittelussa etusijan ja pyöräilijät ja jalankulkijat laitetaan sitten kulkemaan jotain reunaa pitkin. Lisähaastetta luo kulkureittien väliaikaisuus, sillä reitit saattavat muuttua viikoittain työmaan etenemisen mukana. Pysyykö opastuksen taso silloin riittävän hyvänä vai eksyykö fillaristi tai jalankulkija väärille reiteille?

Kävin katsomassa Jyväskylän Lutakossa millaisiin ratkaisuihin siellä on päädytty pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden opastamisessa. Paikalla sijaitsee useita rakennuskohteita, kuten Satamakadun siirto tunneliin sekä Innova 2:n ja Sokos Hotel Paviljongin rakennustyömaat. Katselin paikkoja ja mietin, ovatko reitit, joille pyörät ja jalankulkijat ohjataan turvallisia ja selkeitä. Ohessa kuvaraportti paikan päältä.

(Klikkaamalla avaat kuvaesityksen.)

Huomioita

Aivan parasta mahdollista opastaminen ja reittien turvallisuus ei Lutakossa pyöräilyn ja jalankulun kannalta siis ollut. Eniten pistivät silmään liikennemerkit, joita käytetään vähän miten sattuu. Jos väylä merkitään yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi, eivät sitä silloin käytä ketkään muut kuin pyöräilijät ja jalankulkijat. Nyt lähes aina ”kevytväylille” oli ohjattu muutakin liikennettä. Toinen kummallisuus oli suojatie-merkin huoleton käyttö. Jos merkkejä oli uskominen, suojateitä on alueella siellä täällä. Olisiko liikaa pyydetty, jos suojatie-merkit peitettäisiin jätesäkillä silloin kun paikalla ei ole suojatietä?

Koin myös vaaralliseksi Uno Savolan kadun ja Messuaukion välisen ”kevytväylän”. Se kulki kapeassa tunnelissa, jossa kahdella pyöräilijällä on suuria vaikeuksia kohdattaessa. Messuaukion puoleiselle suuaukolle oli puolestaan tehty jyrkkä mutka, jollaista pyöräilyreitillä ei missään nimessä saisi olla. Jos tilaa ei ole, on ainoa oikea tapa merkitä tällaiset väylät jalkakäytäviksi. Pyöräilyä ei niillä pidä sallia.

Hyvää sen sijaan oli se, että oikeita suuntia oli pyritty merkitsemään aitoihin kiinnitetyillä kylteillä. Aidat puolestaan oli aseteltu niin, ettei varsinaiselle työmaa-alueelle ollut vaaraa eksyä.

On turha mennä etsimään osaa tähän juttuun kuvatuista paikoista, sillä nopeasti etenevä työmaa on vaatinut jo uusia järjestelyjä. Toivon silti, että joku rakennustyömaiden väyliä suunnitteleva sattuisi lukijoiden joukossa olemaan. Haasteet tuntuvat olevan samanlaisia useissa paikoissa.

Mainokset

, , , , , , , ,

Jätä kommentti

Pyöräilyä Varkaudessa

Syyslomavierailu synnyinkaupunkiini Varkauteen poiki muutakin kuin reilut sata kilometriä maastopyörän mittariin. Olimme nimittäin suunnitelleet jo keväällä Warkauden Lehden toimittajan kanssa pientä pyörälenkkiä ja juttua koskien Varkauden pyöräilyolosuhteita. Ainoa este tälle tuntui vain kesän aikana olleen se, etten vieraillut Varkaudessa kuin satunnaisesti viikonloppuisin ja silloinkin ilman omaa pyörää.

Nyt mies ja konkeli olivat kumpikin kaupungissa, joten mikäpäs sen mukavampaa kuin nousta sateisena keskiviikkoaamuna satulaan ja katsella varkautelaisia liikennejärjestelyjä. Olin etukäteen miettinyt pari paikkaa, joista toinen edusti pyöräilijän vinkkelistä huonoa ja toinen hyvää. Ajattelin tämän olevan sopiva tapa, sillä pyöräilyasioista puhuessani pyrin löytämään myös hyviä puolia. Kuten elämässä yleensä, palaute menee paremmin perille, jos muistaa kiittääkin välillä. Lisäksi puheenaiheeksi nousi myös Kauppakatu, sillä olen tainnut joskus sanoa tuon ”köyhän miehen kävelykadun” toimivuudesta pari sanaa.

Warkauden Lehti sunnuntaina 23.10.2011.

Hyvät ja huonot

Huonona paikkana mainitsin Relanderinkadun kevytväylän Kuoppakankaankadun risteyksen lähellä, aivan Lidlin myymälän edustalla. Tällä paikalla kevytväylä muuttuu järjettömästi jalkakäytäväksi ilman mitään syytä. Tilanne näyttää tältä:

Pyörätie päättyy tähän merkkiin. Miksi?

Googlen katunäkymässä parin vuoden takaa paikalla on vielä yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän merkki:

Vastakkaisesta suunnasta tultaessa väylä on merkitty yhdistetyksi pyörätieksi ja jalkakäytäväksi. Miksi siis tällainen yksisuuntainen pyörätie? En keksinyt muuta syytä kuin sen, että jossain vaiheessa on tapahtunut virhe liikennemerkin suhteen. Pieni moka, mutta entäs jos sattuu pyörän ja jalankulkijan välinen onnettomuus? Kävisikö niin, että pyöräilijä todettaisiin syylliseksi jalkakäytävällä ajamiseen? Nähtäväksi jää, tapahtuuko merkille mitään lehtijutun jälkeen.

Pyöräilyn kannalta hyvää suunnittelua mielestäni edustaa Taipaleentien ja Laivalinnankadun risteyksessä oleva pyörätien jatke. Siinä on oikeastaan kolme hyvää asiaa. Ensinnäkin reunatuki on korvattu asfalttiliuskalla, mikä tekee ajamisesta sujuvampaa. Toiseksi jatke on maalattu kahdella katkoviivalla yhtenäisen suojatieviivan sijaan. Näin pyöräilijä näkee jo kaukaa kyseessä olevan pyörätien jatkeen, mikä selkeyttää liikenneympäristöä. Kolmas hyvä puoli on se, että valoissa odottavat autot pysäytetään riittävän kauaksi pysäytysviivan avulla. Tämä järjestely on olemassa tosin sen vuoksi, että Laivalinnankadulle kääntyville busseille jää riittävästi tilaa. Joka tapauksessa myös fillaristi hyötyy tästä, koska auton nokka ei vahingossakaan työnny pyörätien jatkeelle. On muuten jonkinasteinen tapa Varkaudessa, että auton keula työnnetään suojatien tai pyörätien jatkeen päälle punaisissa valoissa odotettaessa.

Googlen katunäkymässä näkyvät vielä vanhat järjestelyt. Nykyään reunatukea ei enää ole ja maalaus on uusittu. Googlen kameraan osunut harmaan auton kuljettaja ei ole huomioinut pysäytysviivaa, joka pilkistää sinisen pakun edessä.

Kauppakadusta

Kauppakadusta esitin jälleen kerran ihmetykseni, miksi katu ei voisi olla kevyelle liikenteelle pyhitetty kävelykatu. Alun perin kauppiaiden vastustamaa kävelykatua ei ole saatu kokeiltua edes kesäisin, mikä on ällistyttävää. En käsitä lainkaan, miksi peltilehmiä pitää marssittaa kadun läpi. Tästähän on juuri kyse, läpiajoliikenteestä. Eivät autoilijat pysähdy noin vain asioimaan, ellei heillä ole varta vasten asiaa liikkeeseen. Ja mitä hyödyttää, jos liikkeen edessä on yksi parkkiruutu? Mahtuvatko siihen kaikki asiakkaat? Joku joutuu aina pysäköimään kauemmaksi. Parkkipaikkoja lyhyen kävelymatkan päässä on, mutta se ei näytä riittävän. Pitää yrittää päästä oven eteen, vaikka onkin tiedossa, että lopulta joutuu kuitenkin ajamaan kauemmaksi parkkiin. Ja on hyvä muistaa, että ”kauemmaksi pysäköiminen” tarkoittaa Kauppakadun tilanteessa vain joidenkin satojen metrien kävelymatkaa.

Pyöräilijän kannalta Kauppakatu on moniongelmatapaus. Katua reunustavat kevytväylät, joita pyöräilijän on lainsäädännön mukaan pakko käyttää, vaikka ajoradalla ajaminen olisi helpompaa ja turvallisempaa. Onhan kadun nopeusrajoitus vain 20 km/h. Jalankulkijoiden välissä ei tee mieli ajaa ja yksisuuntaisella ajoradalla ei saa ajaa.

Huomattavaa on sekin, ettei Kauppakadulla ole juurikaan pysäköintipaikkoja pyörille. Pyörät siis jätetään talojen seinustoille tai puita vasten. Lisääkö tämä huoliteltua kaupunkikuvaa?

”Yksittäinen kansalainen voi vaikuttaa”

Lopuksi muistutin myös siitä, että palautetta liikenneolosuhteista kannattaa antaa. Kun vuosia sitten lähetin palautetta Varkauden kaupungille, sähköpostiin ei vastattu, mutta ongelmapaikka kuitenkin korjattiin. Kun asiansa esittää napakasti ja perustellen, mahdollisuudet muutokselle ovat hyvät. Virkamiehistön puolestaan on syytä muistaa, että heidän tehtävänsä on palvella kaupunkilaisia. Hyvään hallintotapaan kuuluu esimerkiksi sähköposteihin vastaaminen.

Syyspyöräily Varkaudessa poiki siis varsin mainion jutun, jolla saatiin varmasti suunnattua huomiota fillarointiin ja pyöräilijän arjen haasteisiin. Ilahduttavaa oli, että juttu tuli lehteen näinkin myöhään syksyllä. Yleensähän pyöräilystä puhutaan mediassa enemmän keväällä ja kesällä. Näinhän se on, pyöräilyn edistäminen on ympärivuotista toimintaa.

, , , , , , , , , , ,

Jätä kommentti

Kiertoteitse pyöräilyviikolle

Hauskaa äitienpäivää ja pyöräilyviikkoa blogin lukijoille! Äitienpäiväohjelmastanne en tiedä, mutta pyöräilyviikon kalenteria kannattaa vilkaista JYPSin sivuilta. Olisihan siellä vaikkapa äitienpäivän pyöräretkeä tarjolla. Taitaapa olla Suomen laajin ohjelmatarjonta, mistä taas kiitos seuralle. Hienoa työtä hienon liikunta- ja liikkumismuodon edistämiseksi!

Omalla kohdallani lauantai oli työpäivä, joten en ehtinyt ihmettelemään pyöräilyviikon avajaistapahtumia kävelykadulle. Onneksi sentään ehdin lenkille heti alkuillasta, kun lämpö ja aurinko vielä hellivät ulkoilijoita. Tulin ajelleeksi Jokivarren uuden asuinalueen kautta ja katselin hetken rakennusalueen liikennejärjestelyjä. Nythän pyöräily alueella on mutkikkaampaa, kun Tahvosentie on käytännössä poikki.

Pitkin kevättä työmaan ajoneuvot ovat käyttäneet Rantaraittia ja välillä soraa ja kiveä on ollut väylällä aivan liikaa. Onneksi nyt pyörätie oli lakaistu siistimpään kuntoon. Näinhän sen pitäisikin mennä: kun kevytväylä muuttuu raskaan liikenteen väyläksi, niin silloin myös kunnossapidon tasoa pitäisi nostaa. Edelleenkin Tahvosentieltä saattoi bongata oksia, kiviä ja jopa rautanauloja, joten pyöräilijän on syytä vältellä aluetta. Itse olen viime aikoina ohittanut alueen Kuokkalantietä pitkin, ajamalla siis ajoradan pientareella.

Sen sijaan plussaa pitää antaa siitä, että kevyelle liikenteelle on vaivauduttu laittamaan kiertotien opastus Arvinkujan ja Jokivarrentien kautta. Pieni puute on se, että Kuokkalasta tulevalle ensimmäinen opasmerkki on vasta  Tahvosentiellä, minkä vuoksi pitää palata tulosuuntaan päästäkseen kiertotielle. Opasteen nuoli osoittaa hämäävästi työmaalle. Toivottavasti kukaan ei ole lähtenyt etsimään kiertotietä uusien kerrostalojen välistä.

Toinen erikoisuus on, että vaikka kevyt liikenne opastetaan kiertotielle, on suljetulle kadunpätkälle tehty kuitenkin kapea väylä, jota pitkin pääsee ainakin kävelemään. Pyörällä tälle ilmeisen väliaikaiselle polulle ei parane mennä, koska teräväreunaiset kivet puhkovat renkaat. Joka tapauksessa hieman epäjohdonmukaista, kun kevyellä liikenteellä on kuitenkin pääsy samaan tilaan työmaaliikenteen kanssa.

Nuoli opastaa oikealle, mutta vasemmalle on kuitenkin tehty houkutteleva kulkuväylä.

Alueen valmistuttua kevyen liikenteen olosuhteet ovat varmasti oikein hyvät, ainakin jos katsotaan asemapiirrosta. Näyttäisi siltä, että kevytväylät erotetaan nykyistä paremmin ajoradoista, mikä tietenkin tekee liikkumisesta turvallisempaa.

Ja kohta alkavat asuntomessualueen rakennustyöt…

, , , , , , , , ,

1 kommentti

Messusilta remontissa, pyörien pysäköintiongelma jatkuu

Matkakeskuksen ja Lutakon välistä kevyen liikenteen Messusiltaa remontoidaan. Sillan lämpökäsitellystä puusta rakennettu kansi on kulunut vuosien saatossa varsin epätasaiseksi. Nyt puupinta uusitaan kokonaan. Töiden pitäisi olla valmiina jouluun mennessä. Remontista huolimatta Messusilta on liikenteelle avoinna, sillä sillan kantta korjataan vain yhdeltä puolelta kerrallaan.

Messusilta on yksi niistä harvoista paikoista, joissa polkupyörien pysäköinti on kiellettyä. Asiasta on ilmoitettu sillalla lukuisin kyltein. Pysäköintikiellolle on olemassa hyvät perustelut. Hyviä pyöräparkkeja on aivan lähellä, eikä pyöriä haluta sillalle kulkua häiritsemään. Varsinkin junien saapuessa Messusillalla on suorastaan ruuhkaa. Lisäksi kiellolla pyritään turvaamaan näkövammaisten liikkuminen. Kaiteen viereen jätetty pyörä tekee liikkumisesta hankalaa ja vaarallista. Sinne tänne jätetyt pyörät myös rumentavat Messusillan ilmettä.

Näitä seikkoja pyöräilijät eivät tunnu ymmärtävän, vaan polkupyörien pysäköintikieltoa rikotaan jatkuvasti. Jopa nyt remontin aikana pyöriä on sillalla, vaikka kulkuväylä on kaventunut puoleen normaalista.

Suurin osa sillalle jätetyistä pyöristä kuuluu Matkakeskuksessa sijaitsevan Sats-kuntosalin asiakkaille. Asiakkaat haluavat jättää pyöränsä aivan oven viereen, eivätkä käytä Hannikaisenkadun varressa olevia hyviä pyörätelineitä. On erikoista, että kuntosalille menevät ihmiset eivät jaksa kävellä ramppia tai rappusia ylös. Jyväskylän kaupunki on huomauttanut asiasta Satsille, mutta ongelma ei ole tietenkään tällä poistunut. Kaupunki onkin aseeton, sillä väärinpysäköidyille pyörille ei voi tehdä mitään: niitä ei voi siirtää eikä pysäköintivirhemaksukaan voi polkupyörälle määrätä.

Ilmeisesti moni pyöränsä sillalle jättävä tulee Lutakon suunnasta. Auttaisiko asiaa, jos kaupunki laittaisi pyörätelineen myös Messuaukion laitaan? Luultavasti ei, sillä silloinhan Satsin asiakas joutuisi kävelemään vielä pitemmän matkan kuin Hannikaisenkadun pyörätelineiltä.

Kieltokylttien vaikutus on olematon. Kuva lokakuulta 2010.

, , , , , , , , ,

1 kommentti

%d bloggers like this: