Avainsanat: Rajakatu

Rajakadun ja Sepänkadun risteys pyöräilijän kannalta

Polkupyörän ja auton välinen kolari Sepänkadun ja Rajakadun risteyksessä nostatti keskustelua väistämissäännöistä sanomalehti Keskisuomalaisen palstoilla. Jostain syystä moni keskustelija luuli, että kääntyvän auton väistämisvelvollisuus suoraan ajavaa pyöräilijää kohtaan lakkaa, jos auton eturenkaat ehtii kääntää suoraan ennen pyörätien jatketta.

Jyväskylä: 05.06.2012 klo 13.20 Rajakadun ja Sepäkadun risteyksessä henkilöauto törmäsi polkupyöräilijään. Autoa kuljettanut -48 syntynyt paikkakuntalainen kääntyi Rajakadulta oikealle Sepänkadulle ja pyöräilijä -87 syntynyt nainen ajoi pyörätietä suoraan Nisulankadun suunnasta. Ajoneuvon ja polkupyöräilijän ajolinjat kohtasivat suojatiellä ja pyöräilijä osui auton vasemman etupyörän kohdalle ja lensi konepellin ja tuulilasin kautta auton oikealle puolelle. Henkilöautolle ja pyöräilijälle oli vihreä liikennevalo. Autoilijan mukaan pyöräilijä oli tullut niin kovaa vauhtia, että ei ollut mahdollisuutta väistää. Auto ja pyörä vaurioituivat kolarissa. Asiaa tutkitaan liikenneturvallisuuden vaarantamisena.

– Keski-Suomen poliisilaitoksen tiedote onnettomuudesta 5.6.2012 klo 17.

Onnettomuuspaikka. Auto kääntyi Sepänkadulle kuvan Nissanin tapaan. Pyöräilijä puolestaan ajoi risteykseen kuvaajan selän takaa, Nisulankatua pitkin.

Myöhemmin liikkuva poliisi varmisti, että kääntyvä autoilija on tässäkin tapauksessa väistämisvelvollinen. Syntyisikin varsin erikoinen tilanne, jos väistämisvelvollisuus olisi pyöräilijällä. Silloin vihreä valolla ei olisi merkitystä, koska pyöräilijän olisi aina väistettävä  ajoradan liikennettä.

Kysymykseksi nousi myös miten kaukana oleva pyörätien jatke kuuluu vielä risteykseen. Vastausta absoluuttisen metrimäärän muodossa tälle ei ole lainsäädännössä olemassa. Maalaisjärjellä ajateltuna risteysalueeksi muodostuu liikennevalojen rajaama alue.

Onnettomuus nosti esiin hyvin Sepänkadun ja Rajakadun risteyksen puutteet pyöräilijän kannalta. Alikulun vuoksi pyörätie on rakennettu kaartamaan ”irti” ajoradasta.  Autoilija ehtii kiihdyttää vauhtiaan huomattavasti ennen pyörätien jatketta, mikä heikentää pyöräilijän turvallisuutta. Järjestelyn hyvä puoli on, että pyöräilijällä on pienempi jäädä kuolleeseen kulmaan, koska autoilija ylittää pyörätien jatkeen kohtisuoraan.

Ylämäkeen ajava pyöräilijä jää piiloon pensaan taakse. Tämä lienee yksi osatekijä onnettomuuden synnyssä.

Näkymä Rajakadulta onnettomuuspaikalle. Pihlajat ja pienemmät pensaat peittävät näkyvyyttä pyörätielle ja jalkakäytävälle.

Tämä punainen valo ei aina osu autoilijan silmään. Pitkäksi ajanut autoilija ei enää näe valoja, koska risteyksen toisella puolella ei ole toisto-opastinta. Pysäytysviiva voisi auttaa oikean pysähtymispaikan havaitsemisessa.


Murheenkryyni on myös mainittu alikulku, jota reunustavat tiheät pensaat. Näkemät ovat lyhyitä ja mäet jyrkkiä. Toiselle puolelle alikulkua on jopa tehty saareke, jonka keskellä kasvaa puu. Aivan kuin risteys ei olisi muutenkin jo riittävän haastava. Tunnelissa ei ole kunnollista valaistusta. Nykyaikainen alikulku on valaistu myös päiväsaikaan, mutta tähän alikulkuun ei pääse päivänvalokaan kunnolla.

Vasemmanpuoleinen pensas estää näkemästä vastaantulevaa liikennettä…

…ja puska estää näkemästä myös oikealle.

Nisulankatua ajava ei näe, tuleeko alikulusta (vasemmalta) risteävää liikennettä.

Alikulun toinen suuaukko. Neljän väylän epäsymmetrinen risteys, jonka keskellä on huonokuntoinen saareke. Alikulku näyttää luolalta, koska pensaat on päästetty rehottamaan. Näkymät tälläkin puolella nollassa.

Pimeää on päivälläkin! Ja illalla vasta onkin, koska valaisimet ovat kohdanneet loppunsa ilkivallantekijöiden käsien kautta.

Joskus kirjoittelin, kuinka joillain pyöräilijöillä on tapana soittaa kelloa, kun näkymät sivuille ovat huonot. Kuvia ottaessani huomasin, että noin joka toinen alikulkua käyttävä pyöräilijä rimputti kelloa. Se kertonee jotain siitä, miten vaaralliselta pyöräily tällaisessa paikassa tuntuu. Kaupungin olisi ryhdyttävä toimiin. Ensiksi voisi tarttua vesuriin ja siistiä puskat pois niin alikulun ympäriltä kuin risteysalueeltakin. Myös alikulun valaistus kaipaisi kohennusta.

Mainokset

, , , , , , , ,

2 kommenttia

Kevyt liikenne tietöiden jaloissa

Jyväskylässä on tänä vuonna vireillä pari tietyötä, joiden vuoksi kevyen liikenteen asemaa ja turvallisuutta on merkittävästi heikennetty. Kuten vakiolukijat tietävät, en ole liikennevalojen painonappien suuri ystävä. Joskus niitä on kuitenkin pakko painella, mutta entäs sitten, kun nappi on aidan takana tai sen edessä on valtava kuoppa?

Näinkin voi käydä, kuten Seppäläntien remppa on osoittanut. Ahjokadun risteyksessä olevalla suojatiellä pitää painaa edelleen nappeja, mutta niihin ylettyminen on tehty äärimmäisen vaikeaksi. Katsokaa kuvista:

pyöräilijä

Pyöräilijän on noustava satulasta voidakseen painaa nappia. Miten mahtaa huonompikuntoinen tai vanhus ylettyä napille, kun nuoremmatkin saavat kurotella?

keskikoroke

Keskikorokkeella nappia ei voi käytännössä painaa lainkaan, koska kuoppa ja aita estävät lähestymisen. Ajatuksena on varmasti ollut, että ”valon ollessa punainen juo energiajuomaa, kasvata siivet ja paina nappia”! Eli jos jää punaisiin valoihin keskikorokkeelle, täytyy odottaa niin kauan, että jommalta kummalta puolelta joku tulee ”pelastamaan”. Kaivannon laidalle kenenkään ei pidä mennä keikkumaan, vaikka sellainenkin mahdollisuus on jätetty. Ainoa oikea menettelytapa olisi sulkea koko suojatie, joka on kuoppineen, kavennuksineen ja heppoisine muoviaitoineen jo muutenkin äärimmäisen vaarallinen. Vähimmilläänkin napit täytyisi ohittaa väliaikaisesti siten, että valo vaihtuu jokaisella kierrolla ilman napin painamista.

Toinen esimerkkini tulee Rajakadulta, jossa on niin ikään menossa remontti. Arvatkaas mitä väylää on kavennettu oikein reilusti?

Rajakatu

Jep jep, oikein arvasitte. Kuvassa näkyvän suoja-aidan ja viereisen taloyhtiön aidan väli on se kevyen liikenteen väylä. Kevyiden muoviaitojen jalat vielä kaventavat reittiä entisestään. Jos jalkojen päälle ajaa pyörällä, kaatuu hyvin todennäköisesti. Ja aitahan ei estä kaatumasta ajoradalle…

Näiden lisäksi on vielä liuta kaikenlaista pikkuvaivaa, kuten teräväreunaisia reikiä päällysteessä ja jyrkkiä mutkia, joiden reunoilta ei sepeliä ole muistettu siivota pois. Siinäpä pieni katsaus kevyen liikenteen aurinkoisiin kesäpäiviin Jyväskylässä. Poikkeusjärjestelyt näyttävät oivallisesti, kuinka kevyen liikenteen turvallisuudesta nipistetään ensimmäisenä. Näyttää siltä, ettei kukaan oikeastaan viitsi miettiä, kuinka tietyömaat saataisiin turvallisiksi myös kevyelle liikenteelle.

, , , , , , ,

5 kommenttia

%d bloggers like this: