Avainsanat: valot

Yöhöpinää valoista

Taas tätä perinteistä. Eli hyvät ihmiset! Illat pimenevät jouluun, kuten jossain laulussa taidettiin laulaa. Se tarkoittaa myös sitä, että fillareihin pitäisi vähitellen alkaa asentaa valoja kesän jälkeen. Parina iltana olen tullut pyörälenkiltä kotiin kymmenen maissa illalla. Täytyy tunnustaa, että ensimmäisellä kerralla pimeys yllätti samalla tavalla kuin talvi yllättää aina autoilijat, mutta nyt kahdella viimeisimmällä lenkillä pyörässäni on ollut valot mukana. Ja niitä on todella tarvinnut!

Valitettavasti olen ollut valoineni aika yksin kevyen liikenteen väylillä. Ikävää todeta, mutta pyöräilyn harrastajiksi lukeutuvatkaan eivät ole muistaneet laittaa valoja vielä pyöriinsä. Yhden käden sormilla oli laskettavissa vastaan tulleet valoilla varustetut fillarit. Aurinko kuitenkin laskee jo puoli kymmeneltä, joten yhdeksän jälkeen valoja olisi syytä jo sytytellä.

On se aivan ihmeellistä, kuinka pienikin valopiste pyörässä käy jo kaukaa silmään. Hämärässä varsinkin, kun mainosvalot ja muu valosaaste eivät ole vielä vallanneet kaupunkia.

Eli tuikkua tankoon!

Knog Frog

Kuvan Knog Frog on pienikokoinen pyörän tankoon kiinnitettävä huomiovalo. Se on helppo kiinnittää ja irrottaa tangosta, sillä sen materiaali on joustavaa kumia. Frog on ihanteellinen niille, jotka ajelevat silloin tällöin pimeällä eivätkä tarvitse suurta valotehoa. Frog-sarjaan kuuluu myös punainen takavalo.

Mainokset

, , , , , , ,

2 kommenttia

Moottoritie on vaarallinen parkkipaikka

Talvi tuli tänä vuonna yhdessä yössä. Lumen mukana saapuivat myös perinteiset tekniset auto-ongelmat, joista yhtä sain seurata aitiopaikalta. Olin illan pyörälenkillä ajelemassa kohti keskustaa Vaajakosken moottoritien rinnalla kulkevalla kevyen liikenteen väylällä. Halssilan puolelle vievän ylikulun kohdalla huomasin moottoritien kakkoskaistalla olevan pysähtyneen auton, jossa ei palanut lainkaan valoja. Pysähdyin sillalle ja otin tämän kuvan. Kuva on kuin kelikamerasta, kiitos Nokian, mutta riittänee havainnollistamaan tilannetta. Näyttääkö yhtään vaaralliselta?

Auto moottoritiellä

Minusta ainakin näytti. Keskelle tietä oli pysähtynyt musta auto, jonka ympärillä pyöri niin ikään mustiin pukeutunut kuljettaja. Autossa ei ollut parkkivaloja tai hätävilkkuja päällä. Kuljettaja puuhasteli varoituskolmiota kokoon samalla kun kaupungista lähestyvät autoilijat jarruttelivat esteen huomattuaan. Seurasin tilanteen kehittymistä ja totesin auton hyytyneen tielle niin täydellisesti, etteivät enää valotkaan toimineet. Pari vaaratilannettakin ehti jo syntyä, kun ohituskaistan valinneet autoilijat joutuivat jarruttamaan ja palaamaan takaisin ykköskaistalle.

Noin viiden minuutin päästä paikalle saapui toinen auto, farmarimallin Ford. Se ajoi ensin hyytyneen auton ohi ja sitten peruutti (huom: ollaan siis moottoritiellä) auton eteen. Pienen neuvottelun jälkeen Ford lähti ajamaan eteenpäin kakkoskaistaa ja teki U-käännöksen keskellä tietä! Sen jälkeen se ajoi taas hyytyneen auton eteen siten, että ajoneuvojen keulat olivat nyt vastakkain. Alkoi apuvirran antaminen. Pariin minuuttiin ei tapahtunut mitään. Siinä vaiheessa päätin soitella hätäkeskukseen ja kysellä, oliko tilanteesta jo ilmoitettu heille. Ei ollut, joten kuvailin tilanteen ja ehdotin poliisipartiota paikalle, koska sinivilkut luultavasti pienentäsivät onnettomuusriskiä. Häketäti kiitti tiedoista.

Kymmenisen minuuttia kului, eikä poliiseja vielä näkynyt. Sen sijaan musta auto sai sen verran virtaa, että hätävilkutkin toimivat jälleen. Lopulta auto käynnistyi ja Ford pyöräytti keulansa taas oikeaan suuntaan. Kummatkin autot poistuivat paikalta Vaajakosken suuntaan. Huomasinpa vielä, ettei tumman auton yksikään takavalo toiminut.

Laitoin Youtubeen kuvaamani videon, jossa näkyy nuo Fordin manööverit. Katso erityisellä tarkkuudella kohta 2:55, jossa Ford lähes kääntyy Rantaväylältä tulevan auton eteen.

Olen jo pitkään ollut sitä mieltä, että turvaliivit pitäsi olla pakollisena varusteena jokaisessa autossa. Nyt oli aika hirvittävää katsella, kun tummat hahmot hyppelivät moottoritiellä. Moni muukin asia olisi voinut olla tapauksessa paremmin. Ensinnäkin, kun autosi hyytyy moottoritielle (varsinkin ohituskaistalle!), soita hinauspalveluun, älä kaverillesi. Kyseinen tilanne kesti noin puoli tuntia. Veikkaisin, että siinä ajassa auto olisi siirretty turvallisempaan paikkaan ja apuvirtaakin olisi löytynyt. Lisäksi hinausauton huomioarvo keltavilkkuineen on paljon suurempi kuin kaverisi Fordin. Toiseksi, paikalla oli kaksi ihmistä, joista toinen teki työtä ja toinen katseli. Katselija oli välillä seisoskelemassa moottoritiellä ja välillä istumassa autossa. Kun auto pysäytetään moottoritien laitaan, on matkustajien parasta siirtyä tien sivuun. Ei olisi ollut suuri vaiva hypätä turvakaiteen toiselle puolelle, jossa henkikulta todennäköisesti pelastuu, jos joku ajaa pysähtyneiden autojen perään.

Luonnollisesti voidaan spekuloida myös autojen yleistä kunnossapitoa. Kun varmasti tiedetään, että pakkaset tulevat ennemmin tai myöhemmin, voitaisiin akun kunnosta pitää parempaa huolta. Kuten totesin, sammuneessa autossa takavalot eivät toimineet lainkaan. Miksi tällaisia vikoja ei voida korjata, jos tiedetään, että autolla tullaan ajamaan talvella ja pimeässä? Mielestäni olikin hieman sääli, ettei poliisi ehtinyt paikalle. Joillekin ainoa syy pitää auto kunnossa on se, että viallisella autolla ei pääse katsastuksesta läpi tai poliisi voi sakottaa. Turvallisuudella ei siis ole väliä, kunhan auto vain kulkee joten kuten eteenpäin.

, , , , , , , , , , , , , ,

Jätä kommentti

Sumuvalot hyötykäyttöön

Autonvalmistajien tulisi kehittää sumuvaloista turvallisuusvarusteita.

Syksyn pimeät illat ovat taas saaneet tuhannet sumuvalot syttymään. Lähes aina sumuvaloista on enemmän haittaa kuin hyötyä. Suurin haitta lienee vastaantulijoiden häikäistyminen, mikä on ongelma etenkin jälkikäteen asennettujen sumuvalojen kohdalla. Sumuvaloja käyttävälle autoilijallekin hyöty on aika vähäinen, koska uusimmissa autoissa lähivalojen kuvio on suunniteltu mahdollisimman kattavaksi ilman sumuvaloja. Kaikkein huvittavimpia tapauksia ovat ne, jotka käyttävät sumuvaloja ksenonvaloilla varustetussa autossa. Ksenonien valokuvio on niin leveä, ettei sumuvaloista saa enää mitään lisähyötyä.

Monelle sumuvalojen nimeen vannovalle tekisi hyvää tehdä seuraava testi: Mene pilkkopimeälle tielle ja kytke sumuvalot päälle. Seuraavaksi sammuta lähivalot. Kuinka paljon sumuvalot oikeasti valaisevatkaan? Olen tehnyt tämän testin parin automallin kanssa ja päässyt toteamaan, että sumuvalot valaisevat vain alle viiden metrin päähän. Testi jatkuu: nyt kun tiedät sumuvalojesi valaistustehon, aja tyhjälle parkkipaikalle tms. Kytke jälleen sumuvalot lähivalojen rinnalle. Nouse autosta ja kävele vaikkapa 50 metriä autosi etupuolelle. Ihmettele, kuinka noin kirkkaat (lue: häikäisevät) valot voivat tuottaa niin vähän konkreettista valoa.

Omien havaintojeni perusteella sumuvaloista on oikeaa hyötyä vain parissa harvinaisemmassa tapauksessa. Ensinnäkin silloin, kun on sankka sumu tai lumipyry. Tällöin lähivalot pitää sammuttaa ja ajaa pysäköintivaloilla ja sumuvaloilla. Näin kuljettajan häikäistyminen on pienimmillään, koska omat valot eivät heijastu sumusta tai lumihiutaleista. Toinen tilanne, jossa sumuvalot ovat käyttökelpoiset, on silloin, kun ajetaan kapeaa metsätietä hiljaisella nopeudella. Tällöin on hyödyllistä nähdä tien reuna myös aivan auton edessä, ja koska nopeus on alhainen, jää vielä aikaa reagoida muutoksiin.

Joskus olen miettinyt, että pitäisikö autojen etu- ja takasumuvalojen sähkökytkentöjä muuttaa esimerkiksi siten, että etusumuvalot saa päälle vain silloin, kun takasumuvalo palaa. Kuinka moni kehtaisi ajaa myös takasumuvalo turhaan päällä? Toinen kytkentä voisi olla sellainen, että sumuvalot sammuvat, kun kuljettaja kytkee kaukovalot päälle. Se saattaisi vähentää sumuvalojen käyttöä maanteillä, eli tilanteissa, jossa sumareista on pelkästään haittaa. Tietenkin tällaiset muutokset laeissa ja asetuksissa olisivat hyvin hankalasti toteutettavissa. Muutos olisi vähintäänkin Euroopan laajuinen ja kaikkien autonvalmistajien pitäisi tehdä muutokset malleihinsa.

Onneksi jotkut autonvalmistajat ovat kehitelleet sumuvaloille parempaakin käyttöä. Esimerkiksi Mersun E-sarjan ILS-valojärjestelmässä sumuvalot toimivat kaarrevalon tavoin, eli rattia tiukemmin oikealle käännettäessä oikeanpuoleinen sumuvalo syttyy. Alhaisissa nopeuksissa myös vilkun käyttö sytyttää sumuvalon. Tällaisten sovellusten soisi yleistyvän myös muilla merkeillä, sillä esimerkiksi risteyksissä sivulle suuntautuvan lisävalon avulla voi havaita jalankulkijan paremmin. Mercedes näyttäisikin olevan edelläkävijä valojen kehityksessä. Toivoa sopii, että vanha viisaus pitää edelleen paikkansa: se turvallisuusvaruste, joka on tänään Mersussa, on kymmenen vuoden päästä vakiovarusteena kaikissa autoissa. Näinhän kävi mm. turvatyynyjen kohdalla.

Monesti tuntuukin siltä, että autonvalmistajat laiminlyövät valojen kehitystä. Autolehtien testeissä moni uutusmalli saa valoarvosanakseen 7 tai 8. Toisaalta se on ymmärrettävää, sillä markkina-alue (esim. Pohjoismaat), jossa valoilla on todella merkitystä, on pieni. Ei keskieurooppalaiselle ole kovinkaan paljon väliä, millainen valokuvio autossa on. Toisilla laatumerkeillä, kuten Audilla, painoarvo näyttää olevan valojen ”cooliudessa”, eikä niinkään valaisutehon maksimoinnissa. Voisi odottaa, että korkeammilla katteilla toimivat merkit voisivat panostaa enemmän myös kehitystyöhön. Toki esimerkiksi Audi A4:n ledihuomiovalot ovat tärkeä kehitysaskel, koska ne poistavat polttimoiden vaihtotarpeen ja pienentävät sähkönkulutuksen kautta polttoaineen kulutusta. Vielä yllättävämpää on huomata, että pohjoismaista turvallisuuttaan mainostava Volvo ei ole juurikaan kunnostautunut valotekniikassa. Ehkäpä Volvon aika on kulunut alkolukkojen ja törmäystenestojärjestelmien luonnissa, mikä on sinällään hienoa. Myös oma valtionhallintomme haraa asiassa jossain määrin vastaan. Yhtenä esimerkkinä on verotus, joka ei suosi lisävarusteita. Esimerkiksi turvallisuutta lisäävistä ksenonvaloista joutuu maksamaan saman veron kuin audiojärjestelmästä. Toinen kompastuskivi on lisäkaukovalosäännöt, joita ainakin raskas liikenne rikkoo mennen tullen.

, , , , , , , , , , , ,

6 kommenttia

Pimeän uhka, Toinen osa

Aletaanko ajovalopakosta lipsua?

Jokin aika sitten kirjoittelin siitä, miten tärkeää pyöräilijän on huolehtia valoistaan. Autoilijoillekin on toki olemassa omat valosääntönsä. Ehkä liikenneturvallisuuden kannalta niistä tärkein on velvoite käyttää ajoneuvon ajo- tai huomiovaloja, eli tuttavallisemmin ajovalopakko. Hieman yllättäen, vasta vuoden 1997 kesällä voimaan tullutta lakia on perusteltu enimmäkseen sillä, että ajovaloja käyttävän ajoneuvon havaitseminen on huomattavasti helpompaa myös päiväsaikaan. Omasta mielestäni näin onkin.

Mutta mikään laki ei olisi laki, jos siitä ei voitaisi kiistellä! Polttoaineiden hintojen kohotessa ajovalopakon vastustajien pääargumentiksi on noussut ajovalojen kuluttama sähkö, joka tietenkin on peräisin pienen mutkan kautta auton moottorista. Joidenkin arvioiden mukaan ajovalojen sammuttaminen pienentää auton kulutusta jopa desilitralla sataa kilometriä kohden. Mutta vaa’an toisella puolella on kuitenkin aina havaittavuus ja turvallisuus. Desin sadalla säästää paremmin vaikkapa tyhjentämällä auton turhista tavaroista.

Ajovalopakon tarpeellisuutta voi perustella myös suomalaisilla olosuhteilla. Talvella on lähes aina hämärää tai ainakin pilvistä. Kesällä taas sataa usein vettä. Harkintavalta voitaisiin tietysti jättää autoilijoille, mutta käytännöstä tulisi sekava: yksi sytyttäisi ajovalot jo illan hämärtyessä, kun toisen mielestä valoja tarvitaan vasta pilkkopimeässä. Tai sadekuuron sattuessa, jaksaisivatko kaikki laittaa valot päälle ehkä vain parin minuutin takia?

Eräässä maassa harkintavallan siirto autoilijalle on kuitenkin onnistunut. Nimittäin Espanjassa. Siellä ajovaloja ei ole pakko (mutta saa) käyttää päivällä. Lähes kukaan ei niitä käytäkään. Espanjalaiset ovat kuitenkin hyvin tarkkaavaisia asian suhteen, vaikka pakko puuttuukin. Valot sytytetään heti illan hämärtyessä tai vesisateen alkaessa. Myös tunneleissa, joissa valoja on käytettävä aina, valot muistetaan sytyttää vaikka vain sadan metrin ajaksi.

Nyt kuitenkin EU on puuttumassa asiaan. Vuodesta 2011 alkaen unionin alueella myytävissä autoissa on oltava päiväajovalot. Myös valottomien autojen (lähes) viimeisen linnakkeen, Iso-Britannian, on alettava käyttää ajovaloja päivälläkin. Linkin jutussa haastatellun poliitikon lausunto asiasta on järjetön: ””On olemassa huoli, että kuljettajat kiinnittävät liikaa huomiota valoihin eivätkä havaitse jalankulkijoita tai pyöräilijöitä”, sanoi EU-parlamentaarikko Timothy Kirkhope Times Onlinelle antamassaan lausunnossa.” Eipä arvon Timothylle tullut mieleen, että asia voi olla toisinkin päin: on tärkeää, että jalankulkijat ja pyöräilijät havaitsevat autot!

Joskus tuntuu ihmeelliseltä se, ettei raskas liikenne muista aina käyttää ajovaloja. Kuorma-autot eivät kuitenkaan voi ”piiloutua” valottomuuteensa samoin kuin henkilöautot. Isommissa autoissa kun yleensä on paremmin erottuvat pysäköintivalot ja lukuisia äärivaloja. Nämä osaltaan paikkaavat kuljettajan unohdusta. Rakeisessa esimerkkikuvassani Pohjois-Savon pelastuslaitoksen säiliöauto näyttää kyseenalaista mallia valottomuudesta. Olen muutoinkin havainnut, että paloautot ajelevat valoitta muita kuorma-autoja useammin. Ilmeisesti tähän on yksinkertainen syy: kuorma-autoissa ei ole tavallisesti ajovaloautomatiikkaa, kuten henkilöautoissa. Valot siis täytyy laittaa erikseen päälle ajoon lähdettäessä. Paloautojen kuljettajat taasen ajavat luultavasti enemmän henkilöautoilla kuin laitoksen kuorma-autoilla. Näin valojen päälle laittaminen ei ole ehkä samalla tavalla selkäytimessä kuin muilla raskaan liikenteen kuljettajilla.

Kuorma-autoissa äärivalot auttavat auton havaitsemisessa. Ajovaloja on kuitenkin syytä käyttää aina.

, , , , , , , , , ,

Jätä kommentti

%d bloggers like this: